Suomalaiset mediapanostukset kohdistuvat väärin

Kuten kaikki muutkin markkinoijat ja digi-intoilijat, olen tutkaillut Mary Meekerin julkaisemaa trenditutkimusta. Sieltä löytyi kaikkea kivaa ja mielenkiintoista, mutta yksi kuva pisti silmään kuin sakset juoksusta kaatuvan lapsen käsissä. Markkinoijana katson kauhulla mediaan käytetty aika ja mainospanostus kuvaa:

MM kuva 1

Kuva on jenkkimarkkinoista, mutta aloin pohtia, mikä on tilanne Suomessa. Intuitioni sanoi, että meillä on vielä huonommin asiat, joten päätin perehtyä aiheeseen. Kaivelin Suomen tiedot ja iskin ne kuvaan. Etsi kuvasta kaksi räikeää virhettä:

Mediaan käytetty aika vs mainospanostukset

 

Suomessa mainospanostuksista 43,4 % menee printtiin ja mobiiliin vaivaiset 1,6 %. Rahassa mitattuna tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa vs 18,7 miljoonaa euroa. Suomalaiset kuluttavat printtiä vain 4 % ja mobiilia 12 % eli kohdistukset näiden suhteen ovat aivan päälaellaan. Jos mobiilin merkitys ei ole vielä selvinnyt, suosittelen joukkoliikenteellä matkustamista – kaikkien kasvoja kirkastaa himmeä heleä hehku.

Aina on puhuttu suomalaisten yritysten ”alimarkkinnoinnista” eli siitä, ettei käytetä tarpeeksi euroja markkinointiin. Kuva antaa hieman toisenlaisen perspektiivin. Absoluuttinen rahamäärä on yksi näkökulma, kohdistaminen on toinen – ja se menee ihan puihin. Printti on aivan liian hallitseva edelleenkin, mutta radio, TV ja mobiili eivät saa tarpeeksi panostuksia suhteessa käyttöön. Jos rummutetaan väärissä kanavissa, markkinoinnin ROI on väkisinkin heikko. Usko koko mainostamiseen menee, jolloin on vaikea perustella lisärahaa budjettiin.

Painettu media ja etenkin sanomalehdet ovat Suomessa vahvemmassa asemassa kuin muualla maailmassa. Verrattuna jenkkimarkkinoihin kulutus on kuitenkin samaa luokkaa. Herääkin kysymys, onko printin ylivertaisuus vain paperimainoksia myyvien mediatalojen luoma illuusio. Kun suunnittelet seuraavaa mainoskampanjaa, kokeile radiota, televisiota tai mobiilia. Siellä on kilpailuetua otettavissa.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

 

Moderni paradoksi: media ei ymmärrä asiakkaitaan

Suomalaiset mediatalot aikovat estää pääsyn sisältöihin, jos käytössä on adblocker. Todella nerokas suunnitelma. Mihin katosi avoimuus ja vuorovaikuttaminen, josta puhutaan? Minua suorastaan hävettää, että tämä on ainut innovaatio, jonka mediatalot pystyvät luomaan. Jos tämä on parasta mihin resurssirikkaimmat suomalaiset yritykset pystyvät, tulevaisuus on sysimusta.

Olen aiemmin todennut, että banneri on verkon syöpä ja äärimäisen tehoton markkinointikeino. Teknologisena innovaationa adblockerit eivät ole edes niin tehokkaita kuin meidän sisäänrakennetut mainosten torjujamme. Emme huomaa mainoksia, emme kiinnitä niihin huomiota ja siksi emme klikkaa niitä. Suurin syy tähän on, etteivät ne kosketa meitä. Ne ovat geneerisiä mitään sanomattomia kuvia tai perässä seuraavia uudelleentargetointitekeleitä.

Tällä hetkellä mainoksista hyötyvät lähinnä operaattorit. Kuluttaja maksaa yli 16 kertaa enemmän operaattorille kuin mediataloille. Kustannusten lisäksi bannerit hidastavat surffailua ja haittaavat asiakaskokemusta.

Nyt vallitseva strategia on, että tehdään klikkihuorausotsikoita, jotka ajavat ihmisiä sivuille, jotta heille voidaan näyttää mainoksia. Yleinen lauma ihmisiä ei ole kohderyhmä, joten heille on mahdotonta näyttää järkeviä mainoksia, joten he eivät ole kiinnostuneita niistä. Loppujen lopuksi otsikon takana oleva varsinainen sisältökään ei ole niin kiinnostava, että he haluaisivat jäädä saitille pyörimään.

Mitä vaihtoehtoja sitten on?

Maksumuuri

Ilmeisin vaihtoehto on maksumuuri. Jos tarjolla on aidosti ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, silloin he ovat valmiita maksamaan niistä.

Natiivisisällöt

Yritysten maksamia sisältöjä, jotka ovat mainoksia, mutta eivät ole mainoksia. Tämä on hankala muoto, sillä se vaatii niin paljon myös mainostajilta. Heidän pitää osata ja ymmärtää myös uusien sisältöjen vaatimukset. Artikkeli ei voi olla advertoriaali, vaan sisältö joka antaa myös sen kuluttajalle jotakin.

Yritysten sponsoroimia sisältöjä

Yritykset maksavat sponsorirahaa, että heidät mainitaan tiettyjen sisältöjen kohdalla. Samaan tapaan kuin urheilutapahtumissa: tämän sisällön on mahdollistanut Kaken Kumikorjaamo t:mi.

Blogiyhteistyö

Mediat päästävät yritykset bloggaamaan heidän alustalleen korvausta vastaan. Ei mitään innovatiivista, mutta toimivaa.

Ladattavat/syventävät maksulliset sisällöt

Annetaan ilmaiseksi peruskaura, mutta laatu kama maksaakin. Erikoismediat voivat tehdä tutkimuksia, joita myydä. Iltapäivälehdet behind-the-scenes materiaalia Hottisten ja BB-tähtien elämään. Tai ihan vaan klassista laatujournalismia ilman klikkaus- ja sivulautaustavoitteita. Siis sitä mitä ennen oli, jos joku vielä muistaa.

Tapahtumat

Musiikkialakin on jo mukautua (ainakin osittain) muuttuneeseen maailmaan. Huippuartistit tienaavat tapahtumilla eli keikoilla huomattavasti enemmän kuin myymällä levyjä tai bittejä. Eksklusiiviset tai kohdennetut tapahtumat vetävät porukkaa ja lisäävät lojaliteettia.

Mainokset

Mainokset eivät itsessään ole ongelma. Ongelma on, etteivät ne ole henkilökohtaisia tai merkityksellisiä. Kuten sanotaan ”Less is more”. Vähemmän mainoksia, mutta kohdennetumpia, kiinnostavampia ja aiheeseen liittyviä. Yksi ainoa mainos, joka kolahtaa sisällön kohderyhmään, on tehokas.

Rahastus ei saa perustua näyttöihin, sivulatauksiin tai muuhun merkityksettömään. Klikkaus joka johtaa kauppaan, uutiskirjeen tilaukseen, demon lataukseen, koeajoon ym. on se oikea mittari. Aitoja tuloksia, jotka johtavat toimintaan. Markkinoijat ovat valmiita maksamaan tuloksista ja budjetti mielellään käytetään konkreettiseen eikä pseudomainosnäyttöihin. Tällaiset mainokset ovat luonnollisesti huomattavasti kalliimpia, mutta näin varmistetaan, että viesti tavoittaa oikeat asiakkaat.

Mallia voi ottaa myös pelitekijöiden pelikirjasta. Lisäelämän tai muun palkinnon saa, jos katsoo mainoksen. Tämä toimisi siten, että jos haluat sukeltaa syvemmin sisältöön, joudut katsomaan mainoksen. Näin ihminen voi itse päättää onko sisältö arvokasta ja mainoksen katselu on vapaaehtoista.

?

Mullistus tapahtuu varmasti täysin uudella tavalla. Alalla on niin paljon resursseja, rahaa ja aivokapasiteettia, että jos systemaattisesti työskenneltäisi asian eteen, uusi ratkaisu löytyisi.

Ihmiset ovat aina kuluttaneet sisältöjä. Leirinuotiotarinat, luolamaalaukset, kertomukset taivaalla asuvista mystisistä olennoista, gladiaattoreita, sirkuksia, teatteria, kirjoja, radiota, TV:tä, blogeja… Ihmiset haluavat kuluttaa sisältöjä – nyt ja tulevaisuudessa. Se on meidän perusluonteessa. Tämä perustarve ei tule muuttumaan.

Lähtökohtaisesti tuotteelle on siis kysyntää. Mutta jos ainut tapa saada ihmiset kuluttamaan sisältöä on poistaa adblockerit, silloin tuote ei ole kunnossa. Ihan ensimmäisenä täytyy keskittyä asiakkaaseen, miten hän kuluttaa sisältöjä, mitä hän haluaa, minkälaisia ongelmia hänellä on jne. Ratkaisu löytyy asiakkaan ymmärtämisessä, lisäarvon tuottamisessa ja kiinnostavuuden lisäämisessä.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Snapchat-markkinointi- älä aloita vielä

Snapchat-markkinointi: älä aloita vielä

Tänä kesänä Suomen ylitse on pyyhkinyt muutakin kuin tukeva matalapainerintama. Snapchat on vyörynyt voimakkaan myrskyn lailla Suomen someskeneen. Se on noussut kuumaksi puheenaiheeksi ja uusia kokeilijoita on ollut runsaasti. Innostus on ollut niin kovaa, että nyt palvelusta leivotaan jo yrityksille uuttaa markkinoinnin messiasta.

Ennen kuin pyörryt innostuksen aiheuttamaan hyperventilaatioon, kannattaa ottaa paperipussi käteen ja rauhoittua hetkeksi tarkastelemaan reaalimaailmaa. Snapchat ei tule sinun yrityksen markkinointia pelastamaan.

 

Edelläkävijyys on yliarvostettua

Useimmin heitetty argumentti Snapchatin hyödyntämisessä markkinoinnissa on, että voit osoittaa yrityksesi olevan edelläkävijä ja ajanhermolla. Tämä on jalo ja hieno ajatus, muttei se ole tuloksekas näkökulma. Moderni markkinoija voi lainata vanhalta kansalta viisauksia: ”Kaikki mikä kimmeltää ei ole kultaa”.

Uudet kiiltävät lelut eivät takaa parempia tuloksia. Ne viehättävät, niillä voi leikkiä, mutta niitä ei kannata tosissaan ottaa työkalupakkiin. Historia toistaa itseään ja tämä sama tarina on jo tapahtunut mm. Google+:n kanssa. Ajanhermolla oleminen ei tuo kassaan rahaa ja sankaritarinat Atlantin takaa ei tee palvelusta vielä Suomessa toimivaa. Käyttäjät ovat tällä hetkellä varsin sekalainen joukko early adoptereita, joita on vaikea niputtaa järkeviksi kohderyhmiksi. 20 somekonsulttia ei ole segmentti.

 

Snapchat on aikasyöppö

Jos Pinterestin tehokas hyödyntäminen ottaa aikaa, snäppäily se vasta on aikaintensiivista. Viestit häviävät, joten palvelussa pitää käydä vähän väliä kurkkaamassa, mitä uutta on tapahtunut. Tämä toki tarjoaa mahdollisuuden markkinoijalle, sillä käyttäjät ovat ainakin periaatteessa läsnä.

Mutta onko markkinoijalla mahdollisuus käyttää palvelua kuin nuoret aikuiset. Snapchatin kovimmat käyttäjät käyttävät palvelua kuin 90-luvun teinit televisiota: se on jatkuvasti virtaava ikkuna muiden elämää. Tökkäämällä alennuskupongin sinne tänne ei tee brändistä vielä uskottava – se vaatii jatkuvaa läsnäoloa. Tähän ei monella markkinointitiimillä ole resursseja. Nyt jo 65 % sisältömarkkinoijista valittaa, että aika on suurin haaste ja yli 45 % kärsii resurssien puutteesta.

 

Snapchatin käyttö on pois jostain muusta

Koska markkinointitiimien aika ja raha on kortilla, snäppäily on jostain aina pois. Ellei yrityksen kohderyhmä ole nuoret, priorisoinnin muutos on kallis laaki. Mikä on Snapchatin ROI? Kuinka paljon tulee kauppaa verrattuna siihen käytettyyn aikaan? Paljonko brändiarvo kasvaa?

Someponnistukset kannattaa suunnata sinne missä ne tuottavat parhaiten. Tuottava kanava on sellainen, joka kerää liidejä ja johtaa kauppaan. Nollasta aloittaminen on raskasta ja relevantin seuraajajoukon kasvattaminen hidasta. Suurempi teho saadaan hyödyntämällä ja vahvistamalla jo pystytettyjä sosiaalisia kanavia.

Esimerkiksi Suomessa vain 50 % yrityksistä käyttää LinkedIniä markkinoinnissa. LinkedIn on alihyödynnetty, vaikka se on tehokas kanava. Jos taas haluaa liikkuvan kuvan kanssa touhuta, YouTube on Suomessa ylivoimaisessa asemassa: 65 % suomalaisista käyttää YouTubea.

Snapchat on palveluna ihan veikeä ja se on erilainen pikaviestimisen muoto muiden joukossa. Kannustan siitä innostuneet jatkamaan käyttöä, mutta markkinointivälineenä se on vielä liian raakile ja siihen ei kannata panostaa.

Kun alkuinnostushurrikaani on hävinnyt ja rojut ovat laskeutunut, voi katsoa mitä on jäänyt jäljelle. Kun tietää minkälainen on lopullinen aktiivinen käyttäjäkunta, voi arvioida onko tämä palvelu juuri minulle sopiva ja kannattaako siihen satsata aikaa ja resursseja. Hetkellinen markkinointi on nousussa, mutta vielä menee aikaan ennen kuin Snapchat on varteenotettava työkalu. Siihen saakka kannattaa vaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa.

 


Karl Filtness

Karl Filtness kasvo 300Olen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.