Brexit- viestinnän, retoriikan ja emootion voitto

Brexit: viestinnän, retoriikan ja emootion voitto

Lähtö tuli ja kun kampanjaa katsoo markkinoijan silmin, ei tulos yllätä lainkaan. Kampanjaleirien viestinnässä ja retoriikassa on Englannin kanaalia isompi ero – valitettavasti lähtijöiden eduksi.

 

Vote Leave

On helppo todeta, että Vote Leave -kampanja oli tehokkaampi, sillä se vei kansanäänestyksessä voiton. Mukana oli päivänpolttavia teemoja, kuten terveydenhuolto ja maahanmuutto, ja näiden varaan rakennettiinkin viestintä. Kampanjassa ehkä muunneltiin totuutta ja suoranaisesti valehdeltiin, mutta se joka tapauksessa upposi kohdeyleisöön kuin Excaliber Steak & Kidney piirakkaan.

 

#Brexit

Ensimmäinen voitto tuli hashtag-kilpailussa. Erilaisia sloganeita oli molemmilla näkökulmilla, mutta yksi nousi ylitse muiden #Brexit. Se jää soimaan korvaan kuin Hey Jude. Tätä on käytetty myös Suomen mediassa kaikkein eniten ja tämä ei ole ihme, jos sitä vertaa muihin #VoteLeave, #VoteRemain, #Bremain, #VoteIn, #StrongerIn jne.

Voima tässä hashtagissa piilee sen piilomerkityksessä. Koko äänestystä on kuvailtu Brexit-kansanäänestykseksi. Ihmiset alitajuntaisesti jäävät pyörittelemään lähtemistä jäämisen sijaan. Aina kun sanan kuulee tai näkee, lähtö on ensimmäisenä mielessä.

 

Toivoa tarjolla

Vaikka kampanja on lähtökohtaisesti negatiivinen, sitähän se avioero aina on, se muutettiin viestinnällisesti positiiviseksi. Retoriikassa korostuivat mahdollisuudet ja kaikkea, mitä on saatavissa, kun EU:sta irtaannutaan.

 

Take back control

Save our NHS

Build a new hospital every week

 

Ihmiset lähtökohtaisesti haluavat toivoa ja lupauksia paremmasta huomisesta, ei synkkiä kuvauksia. Tämä nostettiin voimakkaasti esiin verrattaessa jäämisvaihtoehtoon:

Our message is about hope. The remain side speak of nothing but fear.

 

Nykyinen tilanne kuvattiin synkäksi, mutta tulevaisuus on parempi:

There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Pahikset esiin

Vaikuttavissa tarinoissa on aina hyviksiä ja pahiksia. Vote Leave -ryhmä nosti nämä esille mainoksissaan.

Ensimmäinen pahis on maahanmuutto:

Vote Leave 1

Tämä on todella nerokas mainos. Pahiksen lisäksi oivallisesti konkretisoitiin, kuinka paljon tulee maahanmuuttajia (Newcastle on iso kaupunki) ja samalla mitä se aiheuttaa. Kukapa haluaa, että peruspalvelut murenevat käsiin, varsinkin, jos se on EU:n syytä.

 

Toisessa mainoksessa pahikset ovat pankkiirit:

Vote Leave 2

Sankareiksi on otettu pari kansainvälisesti menestynyttä yrittäjää. Vastakkain asettelun aika ei todellakaan ole ohi ja tämä on todella voimakas mielikuva. Kun mukaan vielä sotketaan sana luottamus, liituraitaisia pankkiireja ei sympatisoi kukaan.

 

Kolmannessa mainoksessa pahikset ovat sota-alueet:

vote Leave 3

Tekstissä puhutaan uusista potentiaalisista jäsenvaltioista, mutta karttaan on vain kirjailtu Syyria ja Iraq. Kukapa haluaisi antaa hirveän määrän rahaa näin epästabiileille valtioille? Nuoli UK:hon antaa ymmärtää, että koko Turkki olisi muuttamassa Isoon-Britanniaan – todennäköisesti Kun maailma ei riitä -elokuvan ydinkärjen sisällä.

 

Battle Bus

Battle Bus

Koko kampanjan upein luomus on kuitenkin Battle Busiksi ristitty keikkabussi, joka on saanut enemmän mediahuomiota kuin Iron Maidenin Jumbo Jet. Funktionaalisten ominaisuuksien lisäksi se on liikkuva mainos, jonka yksikään britti ei ole välttynyt näkemästä. Bussin kylkeen on laitettu virheellinen, joskin vangitseva teksti:

We send the EU £350 million a week, let’s fund our NHS instead.

Rahasumma on todistettu virheelliseksi monet kerrat, mutta ihmiset eivät muista tätä faktaa – heidän verkkokalvoille on piirtynyt kuva bussista kuin itse Shakespeare olisi kuvannut sen kirjan sivuilla. Rahoja ei myöskään aiota/voida kanavoida kaikki terveydenhuoltoon, mutta tämä jalo ajatus vetoaa kansaan.

 

Vote Remain

Remain 220_Shopping

Kilpailevan leirin toiminta on ollut käytännössä päinvastaista. Tunteiden, mielikuvien ja emotionaalisen manipulaation sijaan keskiössä ovat olleet faktat, asiantuntijat ja uhkakuvat. Vote Leave onnistui täydellisesti konkretisoimaan muutokset, mutta Vote Remain ei pystynyt samaan.

Kampanjaslogankin on nihkeä kuin sateinen telttayö Glastonburyn festivaaleilla:

Stronger, safer, better off.

Jokainen sana on toki hieno sellaisenaan, mutta ihmiset eivät tiedä mitä asiat tarkoittavat käytännössä. Miten olemme vahvempia, miksi olemme turvallisempia, miten meillä menee paremmin.

Joka käänteessä korostettiin riskejä, mutta ei mahdollisuuksia.

 

Don’t let the future go down the drain. Vote remain.

Leaving Europe is a leap in the dark for you and your family. Don’t risk it.

 

Nämä antavat aika erilaisen fiiliksen kuin Vote Leaven vastaava: ”There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Mainonta

Kun tutustuu tarkemmin viestintään ja retoriikkaan, valtaosassa mainoksissa toistuvat sanat ”likely”, ”possibly” ”could”. Nämä eivät vala uskoa ja luottamusta äänestäjiin.

Remain Farming_Brexit

 

Suurin osa mainoksista eivät olleet myöskään niin helposti lähestyttäviä osin johtuen konditionaalisuudesta ja osin koska ne eivät olleet konkreettisia. Videoita oli paljon ja niissä oli hyviä informaatiotäkyjä, mutta näitä ei nostettu esille ns. twiitattaviksi iskulauseiksi.

Remain mortgages

 

Yksi erinomainen esimerkki on tämä toteamus:

The UK gets £66 million of investment a day form EU countries.

Muuttamalla päiväsumman viikkosummaksi, £66 miljoonaa päivässä on viikossa £462 miljoonaa, tämänkin olisi voinut iskeä Tuomas-veturin kylkeen ja ajella pitkin kumpuilevia maaseutumaisemia. Se olisi ollut hieno vastaveto Vote Leaven  ”We send the EU £350 million a week” -väitteelle.

 

Pelko vs. Toivo

Markkinoinnin ja viestinnän perustyökalupakkiin kuuluvat pelon lietsonta ja toivon herättäminen – molemmat aiheuttavat ihmisissä tunnereaktiota. Eurooppa on ollut vuosia myllerryksessä ja pelottelusta on tullut arkipäivää. Taloudellinen epävarmuus ja terrorismi ovat uuvuttaneet ihmiset. Kaiken tämän mustan synkkyyden keskellä toivon kipinä oli sitä, mitä ihmiset halusivat. Simo Sinek tiivistää tämän asian täydellisesti:

”There’s a difference between leading and rallying. We can rally people if we stoke their fears. Leadership is about inspiring people with hope.”

Etäiset asiantuntijat, epämääräiset lupaukset ja tylsät faktat toimivat yhtä luotettavasti kuin Englannin jalkapallomaajoukkue: paljon puhetta ja hypea, vähän tuloksia. Enemmistö himoitsi jotain muuta. Vote Leave onnistui tässä täydellisesti ja he marssivat voittoon – voittoon johon he eivät itsekään täysin uskonut.

Kampanja oli viestinnällinen riemuvoitto, mutta voiton hinta selviää tulevaisuudessa. Markkinoijana ihailen kampanjaa, eurooppalaisena pelkään tulosta.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

Mediaan käytetty aika vs mainospanostukset

Suomalaiset mediapanostukset kohdistuvat väärin

Kuten kaikki muutkin markkinoijat ja digi-intoilijat, olen tutkaillut Mary Meekerin julkaisemaa trenditutkimusta. Sieltä löytyi kaikkea kivaa ja mielenkiintoista, mutta yksi kuva pisti silmään kuin sakset juoksusta kaatuvan lapsen käsissä. Markkinoijana katson kauhulla mediaan käytetty aika ja mainospanostus kuvaa:

MM kuva 1

Kuva on jenkkimarkkinoista, mutta aloin pohtia, mikä on tilanne Suomessa. Intuitioni sanoi, että meillä on vielä huonommin asiat, joten päätin perehtyä aiheeseen. Kaivelin Suomen tiedot ja iskin ne kuvaan. Etsi kuvasta kaksi räikeää virhettä:

Mediaan käytetty aika vs mainospanostukset

 

Suomessa mainospanostuksista 43,4 % menee printtiin ja mobiiliin vaivaiset 1,6 %. Rahassa mitattuna tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa vs 18,7 miljoonaa euroa. Suomalaiset kuluttavat printtiä vain 4 % ja mobiilia 12 % eli kohdistukset näiden suhteen ovat aivan päälaellaan. Jos mobiilin merkitys ei ole vielä selvinnyt, suosittelen joukkoliikenteellä matkustamista – kaikkien kasvoja kirkastaa himmeä heleä hehku.

Aina on puhuttu suomalaisten yritysten ”alimarkkinnoinnista” eli siitä, ettei käytetä tarpeeksi euroja markkinointiin. Kuva antaa hieman toisenlaisen perspektiivin. Absoluuttinen rahamäärä on yksi näkökulma, kohdistaminen on toinen – ja se menee ihan puihin. Printti on aivan liian hallitseva edelleenkin, mutta radio, TV ja mobiili eivät saa tarpeeksi panostuksia suhteessa käyttöön. Jos rummutetaan väärissä kanavissa, markkinoinnin ROI on väkisinkin heikko. Usko koko mainostamiseen menee, jolloin on vaikea perustella lisärahaa budjettiin.

Painettu media ja etenkin sanomalehdet ovat Suomessa vahvemmassa asemassa kuin muualla maailmassa. Verrattuna jenkkimarkkinoihin kulutus on kuitenkin samaa luokkaa. Herääkin kysymys, onko printin ylivertaisuus vain paperimainoksia myyvien mediatalojen luoma illuusio. Kun suunnittelet seuraavaa mainoskampanjaa, kokeile radiota, televisiota tai mobiilia. Siellä on kilpailuetua otettavissa.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

 

J6P5U7BJ9T

Innoton ja sieluton B2B-markkinointi

Hip hurraa! Sosiaalisella aikakaudella B2B-markkinointi on ottanut monta askelta oikeaan suuntaan. Tuoteoksennuksen ja teknisten ominaisuuksien sijaan jo puhutaan asiantuntijuudesta ja mielipidejohtajuudesta. Nämä ovat oikein jaloja tavoitteita, mutta useimmat yritykset ja ihmiset eivät kykene niihin. Mielipidejohtajaksi ei nousta ilmoittamalla asiasta Twitterissä.

 

B2B-markkinointi tarvitsee intohimoa, innostusta ja iloa

Intohimo, innostus ja ilo. Nämä kaikki ovat suomalaiselle lähtökohtaisesti pelottavia. Eihän nyt työstä saa tykätä, sitähän tehdään rahan ja luterilaisuuden nimissä. Tunteet, etenkin positiiviset, täytyy pitää vakan alla. Vaikka tämä kuulostaa läpänheitolta, niin B2B-markkinoinnissa tämä tuntuu olevan sääntö eikä poikkeus.

Sisältöä suolletaan kuin t-paitoja hikipajassa, mutta harvoin niistä tulee hyvällä tuulelle ja vielä harvemmin tulee fiilis, että tekijä olisi kokenut erityisen paljon riemua niitä tehdessä. Asiantuntemusta varmasti riittää, muttei se välity lukijalle tai katselijalle. Tilinpäätöskin vaatii hurjasti asiantuntemusta, mutta puisevaa iltalukemista sekin on. Markkinointisisältö ei saa olla tilinpäätökseen verrattavissa. Missä välissä eksymme tieltä ja jätämme taaksemme lapsenomaisen olemisen?

 

Jos sinulla ei ole hauskaa tehdessäsi markkinointia, teet jotain väärin.

Tähän lauseeseen tiivistyy kaikki. Markkinoinnin pitää olla hauskaa: ideoidessa, luotaessa, editoidessa, julkaistaessa, palautetta käsiteltäessä jne. Analytiikalle ja datalle on paikkansa, sitä hyödynnetään päätöksenteossa ja tulosten käsittelyssä, mutta sisällön täytyy olla muuta kuin avainsanalistauksia tai faktaa faktan perään. Jokaisessa vaiheessa pitää tulla hymy huulille ja työstä täytyy nauttia.

Samaa toitottaa Mika Häkkinen. Hän mentorinsa James Hunt muistutti nuorta formulatähteä, että muista pitää hauskaa ajaessa.

Markkinointi toimii silloin, kun se aiheuttaa tunteita. Se mikä on sinusta hauskaa, on varmasti muistakin. Osa yleisöstäsi tulee inhoamaan sisältöäsi, mutta negatiiviset tunteet ovat parempia kuin se, että sisällön parissa pörräävät kokevat yhtä suurta tunneskaalaa kuin lobotomiapotilas.

 

Asiantuntemus ei kärsi tunteista

Argumentit siitä, että ”meidän toimiala on erilainen”, ”meidän asiakkaat ovat tietynlaisia”, ”meillä ei voi tehdä tuollaista” ovat paskapuhetta. Businesspäättäjät ovat ihmisiä, ihan samanlaisia kuin me kaikki olemme. He eivät ole tunteettomia robotteja. Asiantuntemus ei vähene, vaikka mukaan liitää jotain hauskaa ja erilaista. Häviääkö johtajan auktoriteetti, osaaminen ja johtajuus, jos hän kertoo vitsin tai hauskan kaskun? Ei. Se inhimillistää häntä, tekee hänestä lähestyttävämmän, ja häneen on helpompi samaistua. Haluaako kukaan olla takakireän ja vain faktaa laukovan johtajan alaisuudessa? Miksi sitten asiantuntijamarkkinointiin suhtaudutaan niin varovaisesti?

Markkinoijan tehtävä on herättää tunteet eloon. Kovimmalle asiantuntijalle ei välttämättä ole luontaista liittää sisältöihin tunteita, siksi häntä pitää auttaa siinä. Syvästi perehtyneellä on kuitenkin aina mukana aitoa innostusta, jopa intohimoa työtään kohtaan. Tämä on markkinoijalle helppo tulokulma – tähän liekkiin, kun valaa petrolia, sisältö syttyy tuleen.

Sovitaanko yhdessä, että lopetetaan tylsän B2B-markkinoinnin tekeminen. Tehdään jotakin jännää, hauskaa ja innostavaa. Näytetään tunteet ja lisätään metaforisia adjektiiveja tekemiseemme. Kun ilo, intohimo ja innostus näkyvät, asiantuntijuuskin paistaa kirkkaammin. Vain todellinen mielipidejohtaja uskaltaa erottua massasta ja tehdä asiat omalla tavallaan.

 

Inspiraatioksi voi katsoa Houston Inc:in videoita, niistä välittyy nautinto.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

State of Inbound 2015 – menestyjät yhdistävät myynnin ja markkinoinnin

State of Inbound 2015 – menestyjät yhdistävät myynnin ja markkinoinnin

HubSpotin vuosittainen raportti State of Inbound on juuri julkaistu. Tutkimus on täynnä kiinnostavaa dataa, mutta mielenkiintoisin anti löytyy myynnin ja markkinoinnin yhdistämisen tärkeydestä. Tavoitteellinen sisältömarkkinointi eli inbound-markkinointi on tässä keskeisessä roolissa. Tässä muutamia poimintoja.

Myyntisuppilon tehokkuutta halutaan parantaa

Myynnin tärkein tavoite on luonnollisesti lisätä kauppaa, mutta toiseksi tärkein tavoite oli myyntisuppilon tehokkuuden parantaminen. Myyjät haluavat saada kauppaa, mutta myös tehdä se nopeammin ja tehokkaammin.

Tehokas inbound-markkinointi edellyttää myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä

Niissä yrityksissä, jossa myynnin ja markkinoinnin välillä oli selkeät pelisäännöt, miten prosessi etenee funktiosta toiseen, saivat aikaan korkeamman markkinoinnin ROI:n.

Ylin johto ei luota myyjiin

Heidän luottamus voitetaan arvokkailla sisällöillä ja sosiaalisella aktiivisuudella.

CRM ei ole vain myynnin työkalu

Markkinoijat jotka osallistuvat CRM:n valintaan saivat aikaan 13 % todennäköisemmin positiivisen ROI:n.

Johtavat markkinoijat käyttävät markkinointiautomaatiotyökalua

52 % automaatiotyökalua käyttävistä markkinoijista onnistuivat kasvattamaan ROI:taan edellisestä vuodesta.

Inbound voittaa outboundin joka kerta

Inbound-markkinointia käyttävät saavat kolme kertaa todennäköisemmin korkeamman ROI:n kuin outbound-metodeihin uskovat. Jopa perinteiseen markkinointiin vannovat sanovat, että perinteinen markkinointi on yliarvostettua.

 

Mitä tämä tarkoittaa?

Tavoitteellinen sisältömarkkinointi on noussut tärkeimmäksi markkinointikeinoksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Mikä ilahduttavinta ylin johto suosii sitä jopa enemmän kuin keskijohto – todennäköisesti sen mitattavuuden ja tuloksellisuuden vuoksi, mutta myös omien henkilökohtaisten kokemustensa takia.

Kuten ylläolevat faktat kertovat, menestys ei kumpua pelkästään markkinointiosastolta vaan myynti on saatava mukaan. Myyjät ymmärtävät, että asiakasta on huomattavan paljon helpompi lähestyä, jos tiedossa on muutakin kuin pelkät yhteystiedot. Kun tietää, mitä sisältöjä ja verkkosivuja potentiaalinen asiakas on selaillut ja mitä hän tekee sosiaalisessa mediassa, myyntipuhe käynnistyy paljon luontevammin. Dataa on saatavilla ja sen voi kerätä talteen, analysoida ja hyödyntää myynnin lisäämisessä. Samalla paranee asiakaskokemus.

Kuilu myynnin ja markkinoinnin välillä on sulkeuduttava, jos haluaa tehdä parempaa businesta. Vanha siiloajattelu ei enää toimi. Tarvitaan yhteiset työkalut, mutta ennen kaikkea yhteiset menetelmät ja yhdessä tekemisen tahto. Silloin pärjää tulevaisuudessakin. Tutkimuksen mukaan johto on jo ostanut ajatuksen, seuraava steppi on toteuttaa tämä käytännössä.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Median murros ja adblocker

Moderni paradoksi: media ei ymmärrä asiakkaitaan

Suomalaiset mediatalot aikovat estää pääsyn sisältöihin, jos käytössä on adblocker. Todella nerokas suunnitelma. Mihin katosi avoimuus ja vuorovaikuttaminen, josta puhutaan? Minua suorastaan hävettää, että tämä on ainut innovaatio, jonka mediatalot pystyvät luomaan. Jos tämä on parasta mihin resurssirikkaimmat suomalaiset yritykset pystyvät, tulevaisuus on sysimusta.

Olen aiemmin todennut, että banneri on verkon syöpä ja äärimäisen tehoton markkinointikeino. Teknologisena innovaationa adblockerit eivät ole edes niin tehokkaita kuin meidän sisäänrakennetut mainosten torjujamme. Emme huomaa mainoksia, emme kiinnitä niihin huomiota ja siksi emme klikkaa niitä. Suurin syy tähän on, etteivät ne kosketa meitä. Ne ovat geneerisiä mitään sanomattomia kuvia tai perässä seuraavia uudelleentargetointitekeleitä.

Tällä hetkellä mainoksista hyötyvät lähinnä operaattorit. Kuluttaja maksaa yli 16 kertaa enemmän operaattorille kuin mediataloille. Kustannusten lisäksi bannerit hidastavat surffailua ja haittaavat asiakaskokemusta.

Nyt vallitseva strategia on, että tehdään klikkihuorausotsikoita, jotka ajavat ihmisiä sivuille, jotta heille voidaan näyttää mainoksia. Yleinen lauma ihmisiä ei ole kohderyhmä, joten heille on mahdotonta näyttää järkeviä mainoksia, joten he eivät ole kiinnostuneita niistä. Loppujen lopuksi otsikon takana oleva varsinainen sisältökään ei ole niin kiinnostava, että he haluaisivat jäädä saitille pyörimään.

Mitä vaihtoehtoja sitten on?

Maksumuuri

Ilmeisin vaihtoehto on maksumuuri. Jos tarjolla on aidosti ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, silloin he ovat valmiita maksamaan niistä.

Natiivisisällöt

Yritysten maksamia sisältöjä, jotka ovat mainoksia, mutta eivät ole mainoksia. Tämä on hankala muoto, sillä se vaatii niin paljon myös mainostajilta. Heidän pitää osata ja ymmärtää myös uusien sisältöjen vaatimukset. Artikkeli ei voi olla advertoriaali, vaan sisältö joka antaa myös sen kuluttajalle jotakin.

Yritysten sponsoroimia sisältöjä

Yritykset maksavat sponsorirahaa, että heidät mainitaan tiettyjen sisältöjen kohdalla. Samaan tapaan kuin urheilutapahtumissa: tämän sisällön on mahdollistanut Kaken Kumikorjaamo t:mi.

Blogiyhteistyö

Mediat päästävät yritykset bloggaamaan heidän alustalleen korvausta vastaan. Ei mitään innovatiivista, mutta toimivaa.

Ladattavat/syventävät maksulliset sisällöt

Annetaan ilmaiseksi peruskaura, mutta laatu kama maksaakin. Erikoismediat voivat tehdä tutkimuksia, joita myydä. Iltapäivälehdet behind-the-scenes materiaalia Hottisten ja BB-tähtien elämään. Tai ihan vaan klassista laatujournalismia ilman klikkaus- ja sivulautaustavoitteita. Siis sitä mitä ennen oli, jos joku vielä muistaa.

Tapahtumat

Musiikkialakin on jo mukautua (ainakin osittain) muuttuneeseen maailmaan. Huippuartistit tienaavat tapahtumilla eli keikoilla huomattavasti enemmän kuin myymällä levyjä tai bittejä. Eksklusiiviset tai kohdennetut tapahtumat vetävät porukkaa ja lisäävät lojaliteettia.

Mainokset

Mainokset eivät itsessään ole ongelma. Ongelma on, etteivät ne ole henkilökohtaisia tai merkityksellisiä. Kuten sanotaan ”Less is more”. Vähemmän mainoksia, mutta kohdennetumpia, kiinnostavampia ja aiheeseen liittyviä. Yksi ainoa mainos, joka kolahtaa sisällön kohderyhmään, on tehokas.

Rahastus ei saa perustua näyttöihin, sivulatauksiin tai muuhun merkityksettömään. Klikkaus joka johtaa kauppaan, uutiskirjeen tilaukseen, demon lataukseen, koeajoon ym. on se oikea mittari. Aitoja tuloksia, jotka johtavat toimintaan. Markkinoijat ovat valmiita maksamaan tuloksista ja budjetti mielellään käytetään konkreettiseen eikä pseudomainosnäyttöihin. Tällaiset mainokset ovat luonnollisesti huomattavasti kalliimpia, mutta näin varmistetaan, että viesti tavoittaa oikeat asiakkaat.

Mallia voi ottaa myös pelitekijöiden pelikirjasta. Lisäelämän tai muun palkinnon saa, jos katsoo mainoksen. Tämä toimisi siten, että jos haluat sukeltaa syvemmin sisältöön, joudut katsomaan mainoksen. Näin ihminen voi itse päättää onko sisältö arvokasta ja mainoksen katselu on vapaaehtoista.

?

Mullistus tapahtuu varmasti täysin uudella tavalla. Alalla on niin paljon resursseja, rahaa ja aivokapasiteettia, että jos systemaattisesti työskenneltäisi asian eteen, uusi ratkaisu löytyisi.

Ihmiset ovat aina kuluttaneet sisältöjä. Leirinuotiotarinat, luolamaalaukset, kertomukset taivaalla asuvista mystisistä olennoista, gladiaattoreita, sirkuksia, teatteria, kirjoja, radiota, TV:tä, blogeja… Ihmiset haluavat kuluttaa sisältöjä – nyt ja tulevaisuudessa. Se on meidän perusluonteessa. Tämä perustarve ei tule muuttumaan.

Lähtökohtaisesti tuotteelle on siis kysyntää. Mutta jos ainut tapa saada ihmiset kuluttamaan sisältöä on poistaa adblockerit, silloin tuote ei ole kunnossa. Ihan ensimmäisenä täytyy keskittyä asiakkaaseen, miten hän kuluttaa sisältöjä, mitä hän haluaa, minkälaisia ongelmia hänellä on jne. Ratkaisu löytyy asiakkaan ymmärtämisessä, lisäarvon tuottamisessa ja kiinnostavuuden lisäämisessä.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

KANAVAVALINTA ON MARKKINOINNIN TUKIPILARI – CASE SIPILÄ

Kanavavalinta on markkinoinnin tukipilari – Case Sipilä

Meille on kasvanut markkinointisukupolvi joka ei ymmärrä markkinoinnin tukipilareita. Somemarkkinointininjat/gurut/rockstarit oikovat mutkia suoriksi ja tuijottavat ylemmyydentuntoisena ja sokeana omaa erinomaisuutta. Markkinointi ei kuitenkaan ole vain teknologiaa, uusia digitaalisia härpäkkeitä tai trendikkäitä innovaatioita. Markkinointi on pohjimmiltaan edelleenkin vaikuttamista.

Juha Sipilän puhe oli iso mediatapahtuma. Se oli poikkeuksellinen ja uusivanha lähestymistapa kertoa suomalaisille tästä vaikeasta tilanteesta. Somessa nousi kuitenkin heti myrsky, kun mediakanavaksi valittiin perinteinen televisio. Miten Sipilä kehtasi käyttää näin antiikkista toimintatapaa!

Esiintymisessä oli paljon parantamisen varaa. Katleena Kortesuo nostaa blogissaan erinomaisia pointteja. Viestinnällisesti pääministeri olisi voinut nostaa tasoa ja lisätä mukaan tunnetta, mutta kanavaratkaisu oli täydellinen.

Vaikuttamiseen tarvitaan oikeanlaista viestiä, mutta forumin valinnalla on keskeinen merkitys siihen, kuinka monelle viesti välittyy. Televisio on tähän ylivoimaisesti paras ratkaisu. TV löytyy lähes joka kodista ja nyt kun YLE-vero on korvannut TV-luvat, kaikilla on mahdollisuus katsoa suorakaiteista ruutua niin halutessaan. Nauhoitetussa puheessa oli toisen kotimaisen tekstityskin. Näihin kun vielä lisää mahdollisuuden katsoa puhe jälkilähetyksenä suoraan YLE Areenalta, niin millään muulla medialla ei ole näin suurta peittoa.

Mitä muita ratkaisuja olisi sitten ollut?

  • Kaikkiin merkittäviin päivälehtiin Sipilä-lisäliite.
  • Twitterissä puhe pätkitettynä 140 merkkiin
  • Facebookissa event ja litteroitu päivitys
  • Netflixin original dokumentti
  • Quorassa pääministerin vastaus kysymykseen ”Millä Suomi nousuun?”
  • Snapchatissa Juha Sipilän My Story

meme-bitch-please

TV tavoitti kansan syvät rivit, mikä on jo huikea saavutus. Viestiä voi välittää vieläkin tehokkaammin nuoremmille polville. Paras ehdotus tuli Petri Aukialta: Sipilä voisi järjestää Redditissä AMA (ask me anything). Näin tavoitettaisi uusi kohderyhmä ja kaivattua vuorovaikutusta tulisi roima annos mukaan.

Markkinoinnissa pitää aina ensimmäisenä miettiä, miten tavoitan parhaiten kohdeyleisöni. Väline tai välineet valitaan sitten sen mukaisesti. Tehokasta markkinointia ei voi tehdä mielihalu tai trendi edellä.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.