Brexit: viestinnän, retoriikan ja emootion voitto

Lähtö tuli ja kun kampanjaa katsoo markkinoijan silmin, ei tulos yllätä lainkaan. Kampanjaleirien viestinnässä ja retoriikassa on Englannin kanaalia isompi ero – valitettavasti lähtijöiden eduksi.

 

Vote Leave

On helppo todeta, että Vote Leave -kampanja oli tehokkaampi, sillä se vei kansanäänestyksessä voiton. Mukana oli päivänpolttavia teemoja, kuten terveydenhuolto ja maahanmuutto, ja näiden varaan rakennettiinkin viestintä. Kampanjassa ehkä muunneltiin totuutta ja suoranaisesti valehdeltiin, mutta se joka tapauksessa upposi kohdeyleisöön kuin Excaliber Steak & Kidney piirakkaan.

 

#Brexit

Ensimmäinen voitto tuli hashtag-kilpailussa. Erilaisia sloganeita oli molemmilla näkökulmilla, mutta yksi nousi ylitse muiden #Brexit. Se jää soimaan korvaan kuin Hey Jude. Tätä on käytetty myös Suomen mediassa kaikkein eniten ja tämä ei ole ihme, jos sitä vertaa muihin #VoteLeave, #VoteRemain, #Bremain, #VoteIn, #StrongerIn jne.

Voima tässä hashtagissa piilee sen piilomerkityksessä. Koko äänestystä on kuvailtu Brexit-kansanäänestykseksi. Ihmiset alitajuntaisesti jäävät pyörittelemään lähtemistä jäämisen sijaan. Aina kun sanan kuulee tai näkee, lähtö on ensimmäisenä mielessä.

 

Toivoa tarjolla

Vaikka kampanja on lähtökohtaisesti negatiivinen, sitähän se avioero aina on, se muutettiin viestinnällisesti positiiviseksi. Retoriikassa korostuivat mahdollisuudet ja kaikkea, mitä on saatavissa, kun EU:sta irtaannutaan.

 

Take back control

Save our NHS

Build a new hospital every week

 

Ihmiset lähtökohtaisesti haluavat toivoa ja lupauksia paremmasta huomisesta, ei synkkiä kuvauksia. Tämä nostettiin voimakkaasti esiin verrattaessa jäämisvaihtoehtoon:

Our message is about hope. The remain side speak of nothing but fear.

 

Nykyinen tilanne kuvattiin synkäksi, mutta tulevaisuus on parempi:

There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Pahikset esiin

Vaikuttavissa tarinoissa on aina hyviksiä ja pahiksia. Vote Leave -ryhmä nosti nämä esille mainoksissaan.

Ensimmäinen pahis on maahanmuutto:

Vote Leave 1

Tämä on todella nerokas mainos. Pahiksen lisäksi oivallisesti konkretisoitiin, kuinka paljon tulee maahanmuuttajia (Newcastle on iso kaupunki) ja samalla mitä se aiheuttaa. Kukapa haluaa, että peruspalvelut murenevat käsiin, varsinkin, jos se on EU:n syytä.

 

Toisessa mainoksessa pahikset ovat pankkiirit:

Vote Leave 2

Sankareiksi on otettu pari kansainvälisesti menestynyttä yrittäjää. Vastakkain asettelun aika ei todellakaan ole ohi ja tämä on todella voimakas mielikuva. Kun mukaan vielä sotketaan sana luottamus, liituraitaisia pankkiireja ei sympatisoi kukaan.

 

Kolmannessa mainoksessa pahikset ovat sota-alueet:

vote Leave 3

Tekstissä puhutaan uusista potentiaalisista jäsenvaltioista, mutta karttaan on vain kirjailtu Syyria ja Iraq. Kukapa haluaisi antaa hirveän määrän rahaa näin epästabiileille valtioille? Nuoli UK:hon antaa ymmärtää, että koko Turkki olisi muuttamassa Isoon-Britanniaan – todennäköisesti Kun maailma ei riitä -elokuvan ydinkärjen sisällä.

 

Battle Bus

Battle Bus

Koko kampanjan upein luomus on kuitenkin Battle Busiksi ristitty keikkabussi, joka on saanut enemmän mediahuomiota kuin Iron Maidenin Jumbo Jet. Funktionaalisten ominaisuuksien lisäksi se on liikkuva mainos, jonka yksikään britti ei ole välttynyt näkemästä. Bussin kylkeen on laitettu virheellinen, joskin vangitseva teksti:

We send the EU £350 million a week, let’s fund our NHS instead.

Rahasumma on todistettu virheelliseksi monet kerrat, mutta ihmiset eivät muista tätä faktaa – heidän verkkokalvoille on piirtynyt kuva bussista kuin itse Shakespeare olisi kuvannut sen kirjan sivuilla. Rahoja ei myöskään aiota/voida kanavoida kaikki terveydenhuoltoon, mutta tämä jalo ajatus vetoaa kansaan.

 

Vote Remain

Remain 220_Shopping

Kilpailevan leirin toiminta on ollut käytännössä päinvastaista. Tunteiden, mielikuvien ja emotionaalisen manipulaation sijaan keskiössä ovat olleet faktat, asiantuntijat ja uhkakuvat. Vote Leave onnistui täydellisesti konkretisoimaan muutokset, mutta Vote Remain ei pystynyt samaan.

Kampanjaslogankin on nihkeä kuin sateinen telttayö Glastonburyn festivaaleilla:

Stronger, safer, better off.

Jokainen sana on toki hieno sellaisenaan, mutta ihmiset eivät tiedä mitä asiat tarkoittavat käytännössä. Miten olemme vahvempia, miksi olemme turvallisempia, miten meillä menee paremmin.

Joka käänteessä korostettiin riskejä, mutta ei mahdollisuuksia.

 

Don’t let the future go down the drain. Vote remain.

Leaving Europe is a leap in the dark for you and your family. Don’t risk it.

 

Nämä antavat aika erilaisen fiiliksen kuin Vote Leaven vastaava: ”There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Mainonta

Kun tutustuu tarkemmin viestintään ja retoriikkaan, valtaosassa mainoksissa toistuvat sanat ”likely”, ”possibly” ”could”. Nämä eivät vala uskoa ja luottamusta äänestäjiin.

Remain Farming_Brexit

 

Suurin osa mainoksista eivät olleet myöskään niin helposti lähestyttäviä osin johtuen konditionaalisuudesta ja osin koska ne eivät olleet konkreettisia. Videoita oli paljon ja niissä oli hyviä informaatiotäkyjä, mutta näitä ei nostettu esille ns. twiitattaviksi iskulauseiksi.

Remain mortgages

 

Yksi erinomainen esimerkki on tämä toteamus:

The UK gets £66 million of investment a day form EU countries.

Muuttamalla päiväsumman viikkosummaksi, £66 miljoonaa päivässä on viikossa £462 miljoonaa, tämänkin olisi voinut iskeä Tuomas-veturin kylkeen ja ajella pitkin kumpuilevia maaseutumaisemia. Se olisi ollut hieno vastaveto Vote Leaven  ”We send the EU £350 million a week” -väitteelle.

 

Pelko vs. Toivo

Markkinoinnin ja viestinnän perustyökalupakkiin kuuluvat pelon lietsonta ja toivon herättäminen – molemmat aiheuttavat ihmisissä tunnereaktiota. Eurooppa on ollut vuosia myllerryksessä ja pelottelusta on tullut arkipäivää. Taloudellinen epävarmuus ja terrorismi ovat uuvuttaneet ihmiset. Kaiken tämän mustan synkkyyden keskellä toivon kipinä oli sitä, mitä ihmiset halusivat. Simo Sinek tiivistää tämän asian täydellisesti:

”There’s a difference between leading and rallying. We can rally people if we stoke their fears. Leadership is about inspiring people with hope.”

Etäiset asiantuntijat, epämääräiset lupaukset ja tylsät faktat toimivat yhtä luotettavasti kuin Englannin jalkapallomaajoukkue: paljon puhetta ja hypea, vähän tuloksia. Enemmistö himoitsi jotain muuta. Vote Leave onnistui tässä täydellisesti ja he marssivat voittoon – voittoon johon he eivät itsekään täysin uskonut.

Kampanja oli viestinnällinen riemuvoitto, mutta voiton hinta selviää tulevaisuudessa. Markkinoijana ihailen kampanjaa, eurooppalaisena pelkään tulosta.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

Mainokset

Suomalaiset mediapanostukset kohdistuvat väärin

Kuten kaikki muutkin markkinoijat ja digi-intoilijat, olen tutkaillut Mary Meekerin julkaisemaa trenditutkimusta. Sieltä löytyi kaikkea kivaa ja mielenkiintoista, mutta yksi kuva pisti silmään kuin sakset juoksusta kaatuvan lapsen käsissä. Markkinoijana katson kauhulla mediaan käytetty aika ja mainospanostus kuvaa:

MM kuva 1

Kuva on jenkkimarkkinoista, mutta aloin pohtia, mikä on tilanne Suomessa. Intuitioni sanoi, että meillä on vielä huonommin asiat, joten päätin perehtyä aiheeseen. Kaivelin Suomen tiedot ja iskin ne kuvaan. Etsi kuvasta kaksi räikeää virhettä:

Mediaan käytetty aika vs mainospanostukset

 

Suomessa mainospanostuksista 43,4 % menee printtiin ja mobiiliin vaivaiset 1,6 %. Rahassa mitattuna tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa vs 18,7 miljoonaa euroa. Suomalaiset kuluttavat printtiä vain 4 % ja mobiilia 12 % eli kohdistukset näiden suhteen ovat aivan päälaellaan. Jos mobiilin merkitys ei ole vielä selvinnyt, suosittelen joukkoliikenteellä matkustamista – kaikkien kasvoja kirkastaa himmeä heleä hehku.

Aina on puhuttu suomalaisten yritysten ”alimarkkinnoinnista” eli siitä, ettei käytetä tarpeeksi euroja markkinointiin. Kuva antaa hieman toisenlaisen perspektiivin. Absoluuttinen rahamäärä on yksi näkökulma, kohdistaminen on toinen – ja se menee ihan puihin. Printti on aivan liian hallitseva edelleenkin, mutta radio, TV ja mobiili eivät saa tarpeeksi panostuksia suhteessa käyttöön. Jos rummutetaan väärissä kanavissa, markkinoinnin ROI on väkisinkin heikko. Usko koko mainostamiseen menee, jolloin on vaikea perustella lisärahaa budjettiin.

Painettu media ja etenkin sanomalehdet ovat Suomessa vahvemmassa asemassa kuin muualla maailmassa. Verrattuna jenkkimarkkinoihin kulutus on kuitenkin samaa luokkaa. Herääkin kysymys, onko printin ylivertaisuus vain paperimainoksia myyvien mediatalojen luoma illuusio. Kun suunnittelet seuraavaa mainoskampanjaa, kokeile radiota, televisiota tai mobiilia. Siellä on kilpailuetua otettavissa.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

 

Moderni paradoksi: media ei ymmärrä asiakkaitaan

Suomalaiset mediatalot aikovat estää pääsyn sisältöihin, jos käytössä on adblocker. Todella nerokas suunnitelma. Mihin katosi avoimuus ja vuorovaikuttaminen, josta puhutaan? Minua suorastaan hävettää, että tämä on ainut innovaatio, jonka mediatalot pystyvät luomaan. Jos tämä on parasta mihin resurssirikkaimmat suomalaiset yritykset pystyvät, tulevaisuus on sysimusta.

Olen aiemmin todennut, että banneri on verkon syöpä ja äärimäisen tehoton markkinointikeino. Teknologisena innovaationa adblockerit eivät ole edes niin tehokkaita kuin meidän sisäänrakennetut mainosten torjujamme. Emme huomaa mainoksia, emme kiinnitä niihin huomiota ja siksi emme klikkaa niitä. Suurin syy tähän on, etteivät ne kosketa meitä. Ne ovat geneerisiä mitään sanomattomia kuvia tai perässä seuraavia uudelleentargetointitekeleitä.

Tällä hetkellä mainoksista hyötyvät lähinnä operaattorit. Kuluttaja maksaa yli 16 kertaa enemmän operaattorille kuin mediataloille. Kustannusten lisäksi bannerit hidastavat surffailua ja haittaavat asiakaskokemusta.

Nyt vallitseva strategia on, että tehdään klikkihuorausotsikoita, jotka ajavat ihmisiä sivuille, jotta heille voidaan näyttää mainoksia. Yleinen lauma ihmisiä ei ole kohderyhmä, joten heille on mahdotonta näyttää järkeviä mainoksia, joten he eivät ole kiinnostuneita niistä. Loppujen lopuksi otsikon takana oleva varsinainen sisältökään ei ole niin kiinnostava, että he haluaisivat jäädä saitille pyörimään.

Mitä vaihtoehtoja sitten on?

Maksumuuri

Ilmeisin vaihtoehto on maksumuuri. Jos tarjolla on aidosti ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, silloin he ovat valmiita maksamaan niistä.

Natiivisisällöt

Yritysten maksamia sisältöjä, jotka ovat mainoksia, mutta eivät ole mainoksia. Tämä on hankala muoto, sillä se vaatii niin paljon myös mainostajilta. Heidän pitää osata ja ymmärtää myös uusien sisältöjen vaatimukset. Artikkeli ei voi olla advertoriaali, vaan sisältö joka antaa myös sen kuluttajalle jotakin.

Yritysten sponsoroimia sisältöjä

Yritykset maksavat sponsorirahaa, että heidät mainitaan tiettyjen sisältöjen kohdalla. Samaan tapaan kuin urheilutapahtumissa: tämän sisällön on mahdollistanut Kaken Kumikorjaamo t:mi.

Blogiyhteistyö

Mediat päästävät yritykset bloggaamaan heidän alustalleen korvausta vastaan. Ei mitään innovatiivista, mutta toimivaa.

Ladattavat/syventävät maksulliset sisällöt

Annetaan ilmaiseksi peruskaura, mutta laatu kama maksaakin. Erikoismediat voivat tehdä tutkimuksia, joita myydä. Iltapäivälehdet behind-the-scenes materiaalia Hottisten ja BB-tähtien elämään. Tai ihan vaan klassista laatujournalismia ilman klikkaus- ja sivulautaustavoitteita. Siis sitä mitä ennen oli, jos joku vielä muistaa.

Tapahtumat

Musiikkialakin on jo mukautua (ainakin osittain) muuttuneeseen maailmaan. Huippuartistit tienaavat tapahtumilla eli keikoilla huomattavasti enemmän kuin myymällä levyjä tai bittejä. Eksklusiiviset tai kohdennetut tapahtumat vetävät porukkaa ja lisäävät lojaliteettia.

Mainokset

Mainokset eivät itsessään ole ongelma. Ongelma on, etteivät ne ole henkilökohtaisia tai merkityksellisiä. Kuten sanotaan ”Less is more”. Vähemmän mainoksia, mutta kohdennetumpia, kiinnostavampia ja aiheeseen liittyviä. Yksi ainoa mainos, joka kolahtaa sisällön kohderyhmään, on tehokas.

Rahastus ei saa perustua näyttöihin, sivulatauksiin tai muuhun merkityksettömään. Klikkaus joka johtaa kauppaan, uutiskirjeen tilaukseen, demon lataukseen, koeajoon ym. on se oikea mittari. Aitoja tuloksia, jotka johtavat toimintaan. Markkinoijat ovat valmiita maksamaan tuloksista ja budjetti mielellään käytetään konkreettiseen eikä pseudomainosnäyttöihin. Tällaiset mainokset ovat luonnollisesti huomattavasti kalliimpia, mutta näin varmistetaan, että viesti tavoittaa oikeat asiakkaat.

Mallia voi ottaa myös pelitekijöiden pelikirjasta. Lisäelämän tai muun palkinnon saa, jos katsoo mainoksen. Tämä toimisi siten, että jos haluat sukeltaa syvemmin sisältöön, joudut katsomaan mainoksen. Näin ihminen voi itse päättää onko sisältö arvokasta ja mainoksen katselu on vapaaehtoista.

?

Mullistus tapahtuu varmasti täysin uudella tavalla. Alalla on niin paljon resursseja, rahaa ja aivokapasiteettia, että jos systemaattisesti työskenneltäisi asian eteen, uusi ratkaisu löytyisi.

Ihmiset ovat aina kuluttaneet sisältöjä. Leirinuotiotarinat, luolamaalaukset, kertomukset taivaalla asuvista mystisistä olennoista, gladiaattoreita, sirkuksia, teatteria, kirjoja, radiota, TV:tä, blogeja… Ihmiset haluavat kuluttaa sisältöjä – nyt ja tulevaisuudessa. Se on meidän perusluonteessa. Tämä perustarve ei tule muuttumaan.

Lähtökohtaisesti tuotteelle on siis kysyntää. Mutta jos ainut tapa saada ihmiset kuluttamaan sisältöä on poistaa adblockerit, silloin tuote ei ole kunnossa. Ihan ensimmäisenä täytyy keskittyä asiakkaaseen, miten hän kuluttaa sisältöjä, mitä hän haluaa, minkälaisia ongelmia hänellä on jne. Ratkaisu löytyy asiakkaan ymmärtämisessä, lisäarvon tuottamisessa ja kiinnostavuuden lisäämisessä.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Snapchat-markkinointi- älä aloita vielä

Snapchat-markkinointi: älä aloita vielä

Tänä kesänä Suomen ylitse on pyyhkinyt muutakin kuin tukeva matalapainerintama. Snapchat on vyörynyt voimakkaan myrskyn lailla Suomen someskeneen. Se on noussut kuumaksi puheenaiheeksi ja uusia kokeilijoita on ollut runsaasti. Innostus on ollut niin kovaa, että nyt palvelusta leivotaan jo yrityksille uuttaa markkinoinnin messiasta.

Ennen kuin pyörryt innostuksen aiheuttamaan hyperventilaatioon, kannattaa ottaa paperipussi käteen ja rauhoittua hetkeksi tarkastelemaan reaalimaailmaa. Snapchat ei tule sinun yrityksen markkinointia pelastamaan.

 

Edelläkävijyys on yliarvostettua

Useimmin heitetty argumentti Snapchatin hyödyntämisessä markkinoinnissa on, että voit osoittaa yrityksesi olevan edelläkävijä ja ajanhermolla. Tämä on jalo ja hieno ajatus, muttei se ole tuloksekas näkökulma. Moderni markkinoija voi lainata vanhalta kansalta viisauksia: ”Kaikki mikä kimmeltää ei ole kultaa”.

Uudet kiiltävät lelut eivät takaa parempia tuloksia. Ne viehättävät, niillä voi leikkiä, mutta niitä ei kannata tosissaan ottaa työkalupakkiin. Historia toistaa itseään ja tämä sama tarina on jo tapahtunut mm. Google+:n kanssa. Ajanhermolla oleminen ei tuo kassaan rahaa ja sankaritarinat Atlantin takaa ei tee palvelusta vielä Suomessa toimivaa. Käyttäjät ovat tällä hetkellä varsin sekalainen joukko early adoptereita, joita on vaikea niputtaa järkeviksi kohderyhmiksi. 20 somekonsulttia ei ole segmentti.

 

Snapchat on aikasyöppö

Jos Pinterestin tehokas hyödyntäminen ottaa aikaa, snäppäily se vasta on aikaintensiivista. Viestit häviävät, joten palvelussa pitää käydä vähän väliä kurkkaamassa, mitä uutta on tapahtunut. Tämä toki tarjoaa mahdollisuuden markkinoijalle, sillä käyttäjät ovat ainakin periaatteessa läsnä.

Mutta onko markkinoijalla mahdollisuus käyttää palvelua kuin nuoret aikuiset. Snapchatin kovimmat käyttäjät käyttävät palvelua kuin 90-luvun teinit televisiota: se on jatkuvasti virtaava ikkuna muiden elämää. Tökkäämällä alennuskupongin sinne tänne ei tee brändistä vielä uskottava – se vaatii jatkuvaa läsnäoloa. Tähän ei monella markkinointitiimillä ole resursseja. Nyt jo 65 % sisältömarkkinoijista valittaa, että aika on suurin haaste ja yli 45 % kärsii resurssien puutteesta.

 

Snapchatin käyttö on pois jostain muusta

Koska markkinointitiimien aika ja raha on kortilla, snäppäily on jostain aina pois. Ellei yrityksen kohderyhmä ole nuoret, priorisoinnin muutos on kallis laaki. Mikä on Snapchatin ROI? Kuinka paljon tulee kauppaa verrattuna siihen käytettyyn aikaan? Paljonko brändiarvo kasvaa?

Someponnistukset kannattaa suunnata sinne missä ne tuottavat parhaiten. Tuottava kanava on sellainen, joka kerää liidejä ja johtaa kauppaan. Nollasta aloittaminen on raskasta ja relevantin seuraajajoukon kasvattaminen hidasta. Suurempi teho saadaan hyödyntämällä ja vahvistamalla jo pystytettyjä sosiaalisia kanavia.

Esimerkiksi Suomessa vain 50 % yrityksistä käyttää LinkedIniä markkinoinnissa. LinkedIn on alihyödynnetty, vaikka se on tehokas kanava. Jos taas haluaa liikkuvan kuvan kanssa touhuta, YouTube on Suomessa ylivoimaisessa asemassa: 65 % suomalaisista käyttää YouTubea.

Snapchat on palveluna ihan veikeä ja se on erilainen pikaviestimisen muoto muiden joukossa. Kannustan siitä innostuneet jatkamaan käyttöä, mutta markkinointivälineenä se on vielä liian raakile ja siihen ei kannata panostaa.

Kun alkuinnostushurrikaani on hävinnyt ja rojut ovat laskeutunut, voi katsoa mitä on jäänyt jäljelle. Kun tietää minkälainen on lopullinen aktiivinen käyttäjäkunta, voi arvioida onko tämä palvelu juuri minulle sopiva ja kannattaako siihen satsata aikaa ja resursseja. Hetkellinen markkinointi on nousussa, mutta vielä menee aikaan ennen kuin Snapchat on varteenotettava työkalu. Siihen saakka kannattaa vaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa.

 


Karl Filtness

Karl Filtness kasvo 300Olen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Bannerit ovat berbedoksesta: 6 karua faktaa

Banneri- eli display-mainonta on Internetin syöpä: se leviää lähes kaikkialle ja samalla pilaa kaiken hyvän. Se on käsittämättömän suosittua, vaikka sen tehottomuus on todistettu moneen kertaan.

Ensimmäinen banneri julkaistiin 27.10.1994 ja sen keksijä oli Joe McCambley. Mainos oli AT&T sponsoroima ja se on ilmeisesti Internetin historian ainut toimiva bannerimainos – jopa 78 % klikkasi sitä. Sen jälkeen on ollut pelkkää jäistä pyllymäkeä.

Banneri eka

Tässä on kuusi syytä, miksi kannattaa unohtaa bannerit ja keskittyä johonkin järkevämpään.

 

Bannerit 1

Maailmallakin CTR on vain 0,1 %. Tehottomampaa mediaa saa hakea. Olen jokseenkin varma, että faksikin olisi parempi mainontamuoto, siinä olisi ainakin uniikki meininki. Miksi siis käyttää tähän valtavasti energiaa ja rahaa? Kaiken lisäksi klikkaus ei edes merkitse mitään. Se ei suoraan lisää myyntiä tai brändiarvoa.

Lähde

 

Bannerit 2

Olemme immuuneja bannereille. Tiedämme missä ne ovat ja osaamme hypätä niiden yli. Meille on kehittynyt taito olla katsomatta niitä ja vielä vähemmän muistamme niitä. Bannerit ovat sieluttomia: ne eivät kerro tarinaa ja ne eivät aiheuta tunteita. Siksi kohteleme niitä välinpitämättömästi.

Lähde

 

Banneri 3

Paraatipaikalla kiertävät bannerit, joten kaikki eivät välttämättä näy. Sivupalkissa bannerit jatkuvat ja jatkuvat, banneria ei välttämättä koskaan skrollata esille jne. Tässä ei ole mukana mainoksia estävät.

Lähde

 

Bannerit 4

Ihmiset kokevat mainoksia häiritsevinä, ne heikentävät selailukokemusta ja hidastavat netin käyttöä. AdBlock ja muiden sovellusten suosio kasvaa hurjat 43 % vuodessa. Mainosten pakkosyöttöä voidaan verrata hanhen ruokintaan – tehdään se rasvamaksa vaikka väkisin.

Lähde

 

Bannerit 5

Onneksi joku tykkää bannereista, vaikka iso osa heistä eivät olekaan ihmisiä.

Lähde

 

Bannerit 6

Jos klikkaajien sormet muistuttavat Kabanossi-pakettia, se ei tarkoita, että mainoksesi olisi erityisen kiinnostava. Perustuen omiin ja lähipiirini kokemuksiin, väitän, että aika moni mobiiliklikkaus tulee myös lapsilta heidän käyttäessä tablettia pelaamiseen tai videoiden katseluun.

Lähde

 

 

Display-mainonnan lisäksi on tullut paljon uusia mainoksen esittämistapoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuten remarketing-mainokset. Näissä mainoksissa on enemmän järkeä kuin perusbannereissa, mutta paljon samoja ongelmia. Ne myös perustuvat banneriformaattiin, josta emme selkeästi tykkää ja jonka osaamme unohtaa.

Kaiken lisäksi remarketing-mainokset ovat karmivia. Kun olet vieraillut jollakin sivulla, ne seuraavat perässäsi kuin stalkkaaja. Meillä on jo NSA riesana, tarvitaanko vielä yritykset kiertämään perässä saarnaamassa kuin tele-evankelista? Samojen mainosten näkeminen ärsyttää ja saa usein negatiivisia reaktioita aikaiseksi. Jos on löytänyt sivun, tarvitseeko siitä jatkuvasti muistuttaa? Tosin remarketing on erittäin tehokasta, jos kohderyhmäsi ovat dementikot.

 

Markkinoijille on olemassa valtavasti erilaisia työkaluja ja strategioita tarjolla. Valtaosa niistä ovat paljon tehokkaampia kuin bannerit. Nyt on aika julistaa display-mainonta sukupuuttoon ja tehdä jotain fiksumpaa.  Panosta sisältömarkkinointiin tai kokeile vaikka faksata ne bannerit!

 


 

Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Haluatko viestillesi 100 % huomion? Hetkellinen markkinointi on vastaus.

Minulla on vain 8 sekuntia aikaa hurmata sinut ja saada sinut jatkamaan lukemista. Keskittymiskykymme on lyhyempi kuin kultakalalla, mutta väitän, että tämä on riittävä aika vakuuttaa. Näiden ensimmäisten sekuntien aikana minulla on sinun 100 % huomio, et kaipaa uusia virikkeitä, mielenkiintoisia tapahtumia tai kimaltelevia esineitä.

Tässä kohtaa osalla keskittyminen on herpaantunut ja mielessä on Liverpoolin seuraava avauskokoonpano, tulevan aterian komponentit tai taustalla takaraivossa takova ihmetys siitä, miksei tässä tylsässä blogikirjoituksessa ole vielä yhtään räjähdystä. Ensivaikutelma on entistä tärkeämpi ja meillä on koko ajan supistuva aika vakuuttaa ihmisiä. Markkinoinnin pitää myös muuttua ja vastaus on hetkellinen markkinointi.

Jos suot minulle vielä hetken, lupaan:

  1. kertoa, mitä hetkellinen markkinointi on.
  2. annan neljä syytä, miksi käyttää sitä.
  3. jakaa pari konkreettista käyttötapaa.
  4. paljastaa, että kyseessä on ajattelumalli eikä pelkkä taktinen työkalu.

 

1. Mistä oikein on kysymys?

Alkuperäinen kuva Dave Gates: https://flic.kr/p/7x4VZo

Alkuperäinen kuva Dave Gates: https://flic.kr/p/7x4VZo

Hetkellisen markkinoinnin Darwinin kanta-apina on Snapchat. Snapchat on viestipalvelu, jossa lähettäjä ennaltamäärää, kuinka kauan viesti on nähtävillä. Avattuaan viestin se näkyy 1-10 sekuntia, jonka jälkeen viesti häviää savuna ilmaan – joskaan ei yhtä dramaattisesti kuin Vaarallisessa tehtävässä. Snapchat ei ole mikään pilipalipalvelu, sillä sitä käyttää 50 miljoonaa käyttäjää ja sen kautta kulkee 400 miljoonaa kuvaa joka päivä.

Samaa trendiä edustaa esim. Vine, jossa käyttäjät voivat ladata palveluun kuusi sekuntia kestäviä videoita. Yhteistä tämän kaltaisille palveluille on niiden lyhytkestoisuus. Hetkellisen markkinoinnin tarkoitus on käyttää tämä hetki täydellisesti hyväksi. Markkinoija aluksi kavahtaa tätä minimaalista aikaa, mutta oikein käytettynä se on mieletön mahdollisuus.

 

2. 4 syytä, miksi käyttää hetkellistä markkinointia

Lyhyt viesti ja tarkka aikaikkuna tarjoavat enemmän etuja, kuin mitä ensi alkuun voisi kuvitella:

  1. Riittävän lyhyt kesto takaa sen, että saat vastaanottajan 100 % huomion!
  2. Tapahtuu välittömästi, jolloin katsoja on valmis vastaanottamaan viestin.
  3. Viesti on henkilökohtainen, se on kohdistettu vain sinulle, jolloin sen vaikuttavuus kasvaa.
  4. Tarjoaa immuniteettiä ADD-ilmiöön, sillä se ehtii vaikuttaa ennen kuin keskittyminen herpaantuu.

 

3. Hetkellinen markkinointi sopii parhaiten brändin tunnettuuden kasvattamiseen ja täsmäiskuihin

A. Lisää brändin tunnettuutta

Hetkellisen markkinoinnin avulla brändi voidaan esitellä ja kasvattaa sen mielenkiintoa. Uutta tuotetta ja palvelua voi lanseerata ja promota lyhyen viestin avulla. Pikaisen viestin avulla voidaan myös tarjota kurkistuksia kulissien taakse.

Automerkki Acura käytti Snapchatia uuden mallin lanseeraamisessa. Ekslusiivista mahdollisuutta markkinointiin Twitterin avulla:

Acura

Snapchat viestissä oli kuuden sekunnin video uudesta autosta. Kuvaa klikkaamalla näet Acuran samantyyppisen Vine-videon:

nsx_629_2013_07_27_01

Tämän tyyppinen viesti on erittäin tehokas, sillä viesti tulee suoraan puhelimeen ja näin sen kokee henkilökohtaiseksi. Koska käyttäjä tietää, että viesti häviää katsomisen jälkeen, se avataan sellaisella hetkellä, että sen voi katsoa rauhassa ja intensiivisesti. Brändistä jää taatusti pysyvä muistijälki.

 

B. Täsmäspotti

Hetkellinen markkinointi sopii täydellisesti alennusten, tarjouskuponkien ja kilpailujen lähettämiseen. Jääjogurttikauppias 16 Handels loi nerokkaan Snapchat kampanjan. Palkintona oli alennuskuponki, jonka sai, kun lähetti kuvan itsestään nauttimassa 16 Handelsin tuotteita. Vastausviestissä oli mahdollisuus saada 16 %, 50 % tai 100 % alennus tuotteesta. Jännitys alennuksen määrästä säilyi kassalle asti, sillä viesti piti avata myyjän kanssa, jottei se häviäisi.

Snapchat-Promotion

Kampanja on nerokas. Asiakas ohjataan alkuun ostoksille, saadaan tanssimaan pillin mukaan, jännitys alennusmäärästä pitää brändin mielessä ja ohjaa ripeästi uudelleen kassalle.

 

4. Hetkellinen markkinointi on ajattelumalli, ei pelkkä taktiikka

Vaikka hetkellinen markkinointi soveltuukin parhaiten tietynlaisiin tavoitteisiin, samaa ajattelumallia kannattaa soveltaa muissakin palveluissa. Yksi nopeasti kasvava mainoskanava on YouTube. Palvelu on ollut pitkään erittäin suosittu ja nyt ovat mainostajatkin ryömineet ulos printtikoloistaan.

YouTubeen on mahdollista ostaa mainoksia, mutta mainostajat ovat pääasiallisesti heittäneet rahojaan hukkaan. Yleisimmät YouTube-mainokset ovat perinteisiä TV-spotin tyylisiä: tarinallisia ja maalailevia 20-30 sekunnin klippejä. Tämä formaatti ei toimi, sillä media on erilainen. Mainoksia ei ole pakko katsoa kuin viisi sekuntia, jonka jälkeen katsojalla on mahdollisuus siirtyä haluamaansa videoon. Useimmassa mainoksessa mitään ei ole ehtinyt tapahtua näiden viiden sekunnin aikana, joten tilaisuus valuu käsistä. Mainostajien pitää ymmärtää tarttua hetkeen ja tehdä ensimmäisestä viidestä sekunnista tajuntaa räjäyttäviä, jotta katsoja haluaa nähdä mainoksesta loputkin. Jos mielikuvitus ei riitä mielenkiintoisen alun luomiseen, laita edes mainoksen ydinviesti heti kärkeen, jotta katsoja voidaan väkisin aivopestä.

 

Nopeatempoisessa maailmassa aikaa vaikuttaa on yhä vähemmän ja lyhyet mahdollisuudet pitää hyödyntää tehokkaasti. Laadukkaalle ja pidemmälle sisällölle on edelleen tilausta, siitä ei kannata luopua, mutta brändi ja sanoma voidaan kirkastaa hetkellisen markkinoinnin avulla. Hetkellinen markkinointi on myös oiva sisääntuloväylä. Markkinoinnin formaatteja pitää ravistaa ja viidessä sekunnissa voidaan tehdä suuri vaikutus.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Mitä Dilbert voi opettaa markkinoinnista

Dilbert on aina kolahtanut. Kieroutunut korporaatiokulttuuri ja empaatittomat esimiehet ovat aina jaksaneet naurattaa. Hauskuus onkin totuudenmukaisuudessa: oravanpyörässä hölkänneet voivat samaistua absurdeihin tilanteisiin, kohtuuttomiin odotuksiin ja loputtomaan raportointiin.

Päätin yhdistää rakkauteni Dilbertia ja markkinointia kohtaan yhdeksi tuhdiksi paketiksi. Nokkelien vitsien takana piilee useimmiten opetus. Tämä pitää vaan kaivaa esille. Lue, mitä Dilbert voi opettaa markkinoinnista:


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Vaalien muinaismuisto: vaalikyltit

Ensimmäinen kierros on takana ja voittajina selvisivät parhaat ehdokkaat Niinistö ja Haavisto. Molemmat ovat erinomaisia vaihtoehtoja seuraavaksi Presidentiksi ja Suomi saa olla ylpeä molemmista. Markkinoillisesti kaikki tekivät vähintään tyydyttävän suorituksen ja Lipposen “Böö” mainosta lukuunottamatta rimanalituksia ei juuri näkynyt.

Yhtä asiaa en vaan ymmärrä: perinteisiä vaalikylttejä, joita näkyy joka kylän raitilla. Miksi näihin käytetään niin valtavasti aikaa ja energiaa? Ok, ne ovat lähes ilmaisia ja toimivat jonkunnäköisenä muistutuksena ehdokkaan olemassaolosta, mutta eipä niillä vaaleja voiteta. Ymmärrän niiden käytön kunnallis- ja Eduskuntavaaleissa, sillä siinä voidaan nostaa kaikki ehdokkaat esille. Presidenttivaalit ovat kuitenkin henkilövaalit ja joka puolueella on ainoastaan yksi ehdokas. Syvimpään poteroonkin kaivautunut tietää ketkä ovat ehdolla.

Vaalien aikaan media menee sekaisin ja ehdokkaat näkyvät kaikkialla: TV-haastatteluja on niin paljon, että et voi avata TV:tä näkemättä ehdokkaiden naamoja, radiossa kaikki kanavat haastattelevat ehdokkaat ja puhuvat heistä taukoamatta, printti on täynnä tulevan Presidentin sanomisia ja maakuntakierroksia, ja netti on oma musta-aukko, joka tuo jokaiselle äänioikeutetulle tietoa enemmän kuin ehtii lukea. Eikö tässä meganäkyvyydessä muutama kyltti ole pisara meressä ja ei vaikuta päätöksentekoon millään tavalla?

Useimmiten tienvarsimainonta on edullinen tapa pitää brändisi esillä varsinaisten kampanjoiden välillä, ihmiset muistavat brändin olemassaolon. Mutta jos brändisi on jatkuvasti näkyvillä, tämä merkitys vähenee lähes nollaan. Kylttejä voisi käyttää kampanjan tukena, mutta silloin tarvittaisiin muuta kuin nimi ja numero.

Jos lähdetään miettimään kylttien hyötyjä klassisen ROI:n kautta, tulos olisi aivan karmiva. Kuinka monta ääntä saadaan pelkän kyltin avulla? Väitän, että nolla eli ROI:kin on nolla. Vaikka kustannus olisi olematon, tehokin on olematon ja talkoolaiset voisivat käyttää resurssit huomattavasti paremmin. Jos ehdokas möläyttää jotakin sopimaton vaalitentissä, media huolehtii, että tämä moka näkyy monta päivää kaikissa päämedioissa. Saako tämän kuprun oikaistua nätisti hymyilevällä naamalla ja teennäisellä sloganilla?

Ihmiset antavat oman äänensä joko puolueen perusteella tai sen perusteella mitä ehdokkaan keskeinen sanoma on kampanjan aikana. Ensimmäiseen ei voi vaikuttaa kampanjan aikana vaan siihen vaikuttavat monet asiat pitkältä aika väliltä. Markkinoinnilla voidaan jälkimmäistä kuitenkin tuoda esille. Tähän pitäisi siis käyttää kaikki paukut ja kyltti, jossa on numero ei tätä tee.

Odotan jännityksellä toisesta kierrosta ja toivotan molemmille ehdokkaille runsaasti onnea kampanjoissaan. Paras mies voittakoon.

WWSJD: Markkinointia Steve Jobsin tyyliin

Kuva Apple

Kuten kaikki jo varmaan tietävät, Steve Jobs kuoli viime viikolla. Hightechiä seuraavat ihmiset ovat taatusti kuulleet tästä miehestä, mutta tavalliselle kaduntallaajalla ei välttämättä ollut hänestä sen suurempaa hajua. Suru oli poikkeuksellisen kollektiivista, johtuen toki osin hightech -teollisuuden sosiaalisen median valtavasta suosiosta. Moni ihmetteli mitä erikoista on kun amerikkalaisen yhtiön toimitusjohtaja nukkuu pois, miksi näin voimakas reaktio? Ihmiset jotka ovat seuranneet Steven uraa ja tekoja tietävät, ettei kyseessä ole mikään tavallinen pääjohtaja. Suuri suru johtui siitä, että maailma on menettänyt yhden aikakautemme suurimmista vaikuttajista, ellei jopa suurin.

Steven merkitys meidän nykyiselle yhteiskunnallemme on ollut niin suuri etteivät ihmiset edes vielä ymmärrä sitä. Kyseessä on paljon enemmän kuin iPhone, Machintosh tai iPad. Jobsia voidaan verrata Hawkingsiin, Einsteiniin, Fordin, Belliin, Edisoniin, Mozartiin, Newtoniin, DaVinciin jne. Tämän kaltaisia ihmisiä syntyy harvoin ja on surullista ettei ihmiskunta pääse nauttimaan hänen ajatuksista. Pahinta tässä on, että Jobsin paras vaihe oli vielä käynnissä: hän oli loppuun saakka täysillä Applen toiminnassa mukana, antaen panostaan ja vieden maailmaa eteenpäin. Tänä päivänä Jobs ei saa vielä hänelle kuuluvaa arvostusta, se aika koittaa vasta 10 -20 vuoden kuluttua. Applella on paljon todella suuria faneja, mutta vähintään yhtä paljon vihamiehiä. Jos joku puhuu Applen tai Jobsin puolesta, hän on vain Apple-uskovainen ja Fanboy, joka ei osaa ajatella omasta puolesta vaan tekee kuten omenakorporaatio käskee. Tämä vähän varjostaa Steven arvoa, mutta kun etäisyyttä tulee hieman lisää, hän tulee saamaan hänelle kuuluvan laajamittaisen arvostuksensa.

Mitä se Steve on sitten tehnyt? Miksi häntä pidetään nerona? Steve teki asioista totta, hän ei välttämättä aina keksinyt teknologiat niiden takana, mutta hän osasi tuoda ne ihmisille käyttöön. Hän osasi tehdä vaikeista asioista helppoja ja tuoda ne massoille. Jobs on monessa mielessä kuten Henry Ford: Ford ei keksinyt autoa, mutta hän toi autot kaikkien saataville.

Tässä muutama esimerkki mitä Jobs on ollut kehittämässä. Yksi Steven parhaimmista ja kaikkein käytetyimmistä luomuksista on graafinen käyttöliittymä: siis sitä, että tietokonetta voi käyttää kirjoittamatta komentoja. Windows ja myöhemmin Linux on nämä kopioinut Applelta. Macintoshin mukana tulivat ensimmäiset kuluttajille suunnatut hiiret, nyt niitä on kaikilla. Apple on myös se joka on heivannut pikkuhiljaa hiiren pois ja tuonut kosketuksen tilalle; ensin ”kosketushiiren” (Magic Mouse) ja sitten Trackpadin avulla.

Jobs sivupolkuna kävi pyörähtämässä yhdessä firmassa mikä teki digitaalisia animaatioita. Se oli luuserifirma, nyt se maailman menestyksekkäin digitaalisten animaatioiden luoja, osa Disneyä ja se on nimeltä Pixar. Musiikin laitoin jakaminen oli Napsterin aikaan parasta maailmassa. Apple toi iPodin ja sen kaveriksi palvelun johon vieläkään kukaan ei ole pystynyt vastaamaan: iTunesin. Se teki musiikista maksamisen niin helpoksi, että siitä tuli paras tapa saada uutta musiikkia, ja samalla muusikot saavat siitä palkan. (Tuoreen uutisen mukaan se on piratismiakin vaarallisempi, koettakaa nyt päättää.) Nyt kaikkialla on kosketussitä ja kosketustätä. Apple ei keksinyt kosketusnäytöä, mutta teki siitä niin helppokäyttöisen ja selkeän, että ihmiset eivät ymmärrä miten ovat pärjänneet ilman ja kaikki muut valmistajat nyt matkivat.

Applen Store Fifth Avenue NY Kuva Apple

Kysyt ehkä mitä tekemistä tällä kaikella on markkinoinnin kanssa, onhan tämä kuitenkin olevinaan markkinointiblogi. Steve Jobs on ollut kenties kaikkien aikojen paras markkinoija. Jos olette seuranneet tätä blogia, tiedätte, että olen kokonaisvaltaisen markkinoinnin puolesta puhuja. Tässä Apple on ollut ylivertainen. (Toki Applen mainoksetkin ovat olleet poikkeuksellisia, mutta tällä ei kovin pitkälle pötkitä. Tässä pari klassikkoa: 1984, The Crazy Ones)

Steve on joukkoineen pystynyt kerta toisensa jälkeen tuomaan markkinoille sellaisia tuotteita joita kukaan ei ole tiennyt tarvitsevansa, mutta hetken kokeilun jälkeen eivät ole voineet olla ilman. Jobs ei ole kysynyt asiakkailta mitä he haluavat, hän on tiennyt ennen kuin me olemme itsekään tienneet. Tämä on tila johon jokaisen markkinoijan pitäisi pyrkiä. Tämä ei ole helppoa, mutta uskallan väittää, että jokainen meistä pystyy siihen. Kaikki hyvät markkinoijat näkevät työssään uusia mahdollisuuksia ja auraamattomia teitä. Se mikä erottaa loistavasta markkinoijasta on cojones jolla uskaltaisi näihin mahdollisuuksiin tarttua. Useimmiten tämän kaltaiset ajatukset valtaavat mielen ja lamaannuttavat: ”Mitähän ne muut ajattelevat minusta, ei meidän toimialalla voi näin tehdä, mehän saatamme poiketa muista, joku voi huomata meidät”. Hyvä idea ja mahdollisuus jää hyödyntämättä; samalla yritys sekä toimiala ei kehity niin nopeasti kuin pystyisi.

Jobs oli tunnetusti jääräpää ja piti omasta näkemyksestään kiinni. Hän ei välittänyt siitä mitä ”asiantuntijat” sanoivat tai kehottivat tekemään. Suurin osa markkinoijista toimii kuten muutkin toimivat. Kilpailijoilla on tätä, teen lähes samalla tavalla. Naapuri mainostaa lehdessä, pistän viereen isomman ilmoituksen. Jobs kuunteli, mutta uskalsi ajatella toisin. Hän luotti itseensä, omiin vaistoihin ja intuitioon. Hän loi uusia markkinoita sen sijaan, että kilpaili verissä päin muiden kanssa

Markkinoijan yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on oikea-aikaisuus. Tuotteita ja palveluita pitää osata tuoda oikeaan aikaan markkinoille. Ei liian aikaisin, mutta ei myöskään silloin kun muut ovat jo kilometrejä edellä. Steve Jobs oli ajoituksen mestari. Hänen visionäärisyys olisi voinut olla huono juttu, kuten niin monelle on käynyt aiemmin. Aina ei pidä olla ensimmäisenä, pitää olla ensimmäisenä OIKEAAN aikaan. Apple kehitti iPadia ensin, mutta Jobs tajusi, että tästä saisi hyvän puhelimen ja niin alkoi iPhonen tarina. iPad sai odottaa. Puhelin on halvempi ja ihmisten on helpompi ottaa se käyttöön, etenkin kotimarkkinoilla USA:ssa, jossa operaattorit subventoivat rajusti hintoja. Kun ihmiset on saatu koukutettua ja totutettua kosketuspuhelimeen, tablettiin siirtyminen on helppoa. Laite ei myöskään tunnu enää niin kalliilta.

Oikea-aikaisuutta voi olla monenlaista. Markkinoijana olen usein törmännyt väitteeseen, että olemme tehneet tuota ja se ei toiminut. Tämä  on kaikkien laiskojen ihmisten tekosyy, jolla voi hyvällä omalla tunnolla jättää asioita oman onnensa nojaan ja luovuttaa. Jos olet joskus tehnyt jonkun kampanjan ja se ei toiminut, se ei tarkoita, että käytetty media tai toimintatapa olisi ihan hanurista. Ajoitus on voinut olla huono ja kohderyhmät eivät ole olleet vielä valmiita ajatukselle. Esimerkiksi nyt Suomessa massoille suunnatut Twitter tai 4sq –kampanjat olisivat aikamoisia fiaskoja myynnin suhteen, muttei se tarkoita, että aina tulee olemaan näin. Ajoitus ratkaisee. (Huomauttaisin, että huono kamppis on huono kamppis, vaikka sen ajoitus olisi mikä vaan. Markkinoijan pitää pystyä pureutumaan ongelmaan ja tunnistamaan se. Useimmiten ajoitus tai typerät asiakkaat, jotka eivät tajua, eivät ole se syy).

Applen brändi on omaa luokkaansa ja se on ollut pitkään yksi maailman arvokkaimpia brändejä. Onko tämä sattumaa vai johtuuko huippubrändi siitä, että Applen tuotteet ovat teknisesti parempia kuin muiden? Jobs on aina ymmärtänyt brändin merkityksen ja sen tehtävän. Brändin tehtävä on vedota tunteisiin ja kertoa siitä ”kuka” yritys on. Kyse ei ole teknisestä etumatkasta, raudan tehokkuudesta ja palvelun paremmuudesta. Brändistä on kysymys isommista asioista, yrityksen ytimestä. Tässä videossa Jobs puhuu brändeistä ja siitä mikä on Applen brändin ytimessä. Hän kertoo, että kyse on arvoista ei tuotteista. Brändi ei yritä myydä mitään, brändi kertoo mitä yritys edustaa. Steve muistuttaa, että vaikka tuotteet sekä teknologiat vaihtuvat, brändiarvot pysyvät ja kestävät ajan. Tämä resepti on jokaisen maailman luokan brändin takana. Tässä pari nykymainosta, jossa Apple markkinoi tuotteitaan. Mikä näissä on keskeisin sanoma? Facetime, iPad, Air)

Kuva Ubergizmo

Jobs oli designfriikki. Jokaisen yksityiskohdan piti olla designissa kohdallaan. Applen tuotteet edustavat aina designin terävintä kärkeä, mutta sama koskee tuotteiden pakkauksia, latureita, lisätarvikkeita, applikaatioita, verkkokauppaa, fyysisiä kivijalkamyymälöitä jne. Yksityiskohdat ratkaisevat ja designilla on valtava merkitys nykyihmiselle. Jobsin mielestä design ei tarkoittanut pelkästään tuotteen ulkomuotoa tai yrityksen verkkosivuja, design on myös tuotteen käyttömukavuus, käytettävyys ja yleinen käyttökokemus. Mikä on ihmiselle suurempi pettymys kuin iloinen silmäkarkki, joka käytettäessä on surkein tekele ikinä? Jobsin tavoitteena ei ollut koskaan tehdä teknologiaa tai laitteiden niiden itseisarvon vuoksi, tavoitteena on ollut tehdä ihmisten elämästä ja arjesta pikkuisen helpompaa, jotta ihmiset voivat keskittyä siihen mikä on heille tärkeää ja intohimon kohde. Tämä on iso tekijä Applen menestyksen takana.

Jokaisen markkinoijan pitää myös olla designorientoitunut. Markkinointiviestinnässä häviää pelin heti, jos mainos on kuin suoraan 90-luvulta (ellei tavoittele sinne jämähtäneitä Take That faneja, jolla on valtava etuseinätukka). Kukaan ei edes kiinnitä siihen huomiota, pahimmassa tapauksessa sillä on negatiivinen vaikutus brändiin. Myös tuotteiden ja palveluiden pitää olla designattuja. Et voi jättää tuotetta pelkästään insinöörien harteille ja palvelua pitää todellakin hioa. Nettisivujen pitää toimia kunnolla ja niiden pitäisi olla mahdollisimman intuitiivisia käyttää (tämän päivän mediaseksikkäin termi on intuitiivinen, joka juontaa myös juurensa Appleen). Nyt viimeistään rupeaa kuulumaan vikinää takarivistä, että en minä markkinoijana voi vaikuttaa T&K tai webmasterin tehtäviin. Kyllä voit ja se on sinun tehtäväsi puuttua niihin olitpa markkinointiassari, brändijohtaja tai mikä vaan. Kilpailu on tiukkaa ja jos kokonaisuus ei toimi brändi- ja markkinointistrategian mukaisesti, hyvin nopeasti tippuu kisasta pois. Design ulottuu kaikkeen ja sen pitää olla kautta linjan johdonmukaista.

Apple on ollut aina hyvin johdonmukainen hintastrategian kanssa, tuotteet eivät ole olleet kaikkein halvimmasta päästä ja punaisilla merillä taistelleet kilpailijat ovat aina kadehtineet Applen poskettomia katteita. Markkinoijat usein unohtavat, että hinta on ainut markkinointipäätös, joka tuo rahaa yrityksen suuntaan, muut päätökset kuluttavat rahaa. Applen on päättänyt, että sen tuotteet ovat kalliimpia kuin muiden. Päätös johtuu osin brändistrategiasta, jolla Apple viestii, että se on semiluksusbrändi. Ihmiset haluavat olla arvostettuja, tuntea olevansa erilaisia ja pikkuisen parempia kuin muut. Apple on tarjonnut tätä mahdollisuutta.

Tämä ei ole ainut tekijä. Hinta on myös perustunut tuotteen tuomaan lisäarvoon. Teknisillä vempaimilla on joku de facto hinta eli se mitä komponentit maksavat ja päälle hyväksyttävä kate. Tämä on se hinta millä esim. PC-kauppaa käydään. Tuotteet ovat samanlaisia, niissä on sama käyttöjärjestelmä ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Hinta on erottava tekijä ja halvinta kannattaa ostaa. Apple sen sijaan on lähestynyt toisesta näkökulmasta ja myynyt Macia maailman edistyksellisempänä ja helppokäyttöisimpänä käyttöjärjestelmänä. Se on tuonut ratkaisun ihmisten tietokoneongelmiin ja tämä on Applen tuottama lisäarvo. Ei nopeampi, ei enemmän, vaan parempi ja helpompi käyttää. Lisäarvo on se, että voit tehdä sujuvammin töitä sen sijaan, että keskustelet mikrotukihenkilön kanssa tai voit viettää viikonloppuna perheen kanssa aikaa eikä taistella WLAN-verkon ip-asetusten kanssa. Ihmiset suostuvat maksamaan tästä lisähintaa. (Ennen kuin joku ehtii kommentoimaan: kyllä Macikin voi kaatua, tämä on esimerkki eikä tekninen debatti).

Jokaisen markkinoijan pitäisi miettiä mitä hinta viestii. Taistelenko hinnalla verisesti, tarjoanko jotakin lisäarvoa, voinko laskuttaa enemmän, olisiko vähemmän asiakkaita isommalla katteella kannattavampaa jne. Hinta antaa heti ensivaikutelman pakkauksen, palvelukuvauksen ja muiden tekijöiden kanssa. Asiakas päättelee hinnasta paljon. Jos olet tarjonnut laadukasta kuvaa markkinointiviestinnällisesti ja esim. pakkauksen avulla, asiakas hyväksyy korkeampaa hintaa. Jos mainoksesi on suoraan kuponkiuutisista ja ”pakkaus” tarkoittaa elmukelmua ja hintalappua, asiakas odottaa matalaa hintaa ja korkea hinta on vitsi. Jälleen kerran kokonaisuus ratkaisee.

Kuva Maclife

Steve Jobs oli perfektionisti ja kaikki piti olla viimeistä piirtoa myötä täydellistä. Näin hän toimi myös markkinoinnin suhteen ja Apple on ehkä paras kokonaisvaltaisen markkinoinnin esimerkki. Joka ikinen teko, tuote, mainos, hinta, design, johto, sovellus, kauppa, asiakaspalvelu, tiedotustilaisuus jne. on ollut osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikella on tarkoitus ja niiden pitää vahvistaa Applen sanomaa ja kokemusta. Jokainen asiakas tietää mitä saa, logo on tae tästä kaikesta. Jobs on joutunut tekemään valtavan työn, että yksi vaivainen purtu omena sisältää näin paljon tunnetta ja tietoa. Suurin osa meistä ei tule koskaan yltämään samaan, mutta jokainen markkinoija voi hyödyntää Steven oppeja omassa työssään ja muuttaa omalta osaltaan maailmaa. Mikään ei kiellä luomasta omaa reality distortion fieldia, jos siihen vaan kykenee!

Maailma on menettänyt suuren ajattelijan, tiedemiehen, designerin, markkinoijan, toisinajattelijan, persoonan, auktoriteetin ja neron. Paras tapa jolla voimme kunnioittaa Steve Jobsia on toimia kuten hän olisi toiminut, ottaa esimerkkiä ja pyrkiä tekemään tästä monimutkaisesta maailmasta vähän yksinkertaisemman. Nyt kun Jobs on poissa on entistä tärkeämpi miettiä ”What Would Steve Jobs Do” (WWSJD), hän ei tule tekemään sitä puolestamme.

Thanks Steve, rest in peace.

Elämän prioriteetit: kahvi, kone vai molemmat?

Viikko sitten sain aivan loistavan mainoksen sähköpostitse mustapekka.fi lta. Mainoksessa pureuduttiin siihen mitä kaikki pohdimme eli hintaan. Sen sijaan, että hinta oli vaan lätkäisty esille, se esitettiin analogiana. Useimmalle kahvi on jokapäiväinen rituaali ja sen ostamista ei juurikaan mietitä. Musta Pekka vertaa leasing palveluiden hintoja kahvikupillisen hintaan ja aivan järkyttävällä tehokkuudella. Eikö tunnukin halvalta:

Yrityksen työntekijä on aivan haltioissaan, kun saa tällaisen sähköpostin. Hänelle on annettu täydellinen argumentti, jolla voi ruinata esimieheltään iPadin. Samalla hän lupaa lopettaa kahvin juonnin, jolloin yritys itseasiassa säästää rahaa! (Kahden viikon jälkeen hän hörppii kahvia aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut). Tällaiset mainokset pitäisi yrityksissä kieltää, koska nämä ovat tuhoisia. Mustapekka.fi saa roimasti lisää myyntiä ja muut yritykset ovat joutuneet tekemään merkittäviä investointeja.

Jostain syystä tarvitsen ehdottomasti uuden iMacin!