Brexit: viestinnän, retoriikan ja emootion voitto

Lähtö tuli ja kun kampanjaa katsoo markkinoijan silmin, ei tulos yllätä lainkaan. Kampanjaleirien viestinnässä ja retoriikassa on Englannin kanaalia isompi ero – valitettavasti lähtijöiden eduksi.

 

Vote Leave

On helppo todeta, että Vote Leave -kampanja oli tehokkaampi, sillä se vei kansanäänestyksessä voiton. Mukana oli päivänpolttavia teemoja, kuten terveydenhuolto ja maahanmuutto, ja näiden varaan rakennettiinkin viestintä. Kampanjassa ehkä muunneltiin totuutta ja suoranaisesti valehdeltiin, mutta se joka tapauksessa upposi kohdeyleisöön kuin Excaliber Steak & Kidney piirakkaan.

 

#Brexit

Ensimmäinen voitto tuli hashtag-kilpailussa. Erilaisia sloganeita oli molemmilla näkökulmilla, mutta yksi nousi ylitse muiden #Brexit. Se jää soimaan korvaan kuin Hey Jude. Tätä on käytetty myös Suomen mediassa kaikkein eniten ja tämä ei ole ihme, jos sitä vertaa muihin #VoteLeave, #VoteRemain, #Bremain, #VoteIn, #StrongerIn jne.

Voima tässä hashtagissa piilee sen piilomerkityksessä. Koko äänestystä on kuvailtu Brexit-kansanäänestykseksi. Ihmiset alitajuntaisesti jäävät pyörittelemään lähtemistä jäämisen sijaan. Aina kun sanan kuulee tai näkee, lähtö on ensimmäisenä mielessä.

 

Toivoa tarjolla

Vaikka kampanja on lähtökohtaisesti negatiivinen, sitähän se avioero aina on, se muutettiin viestinnällisesti positiiviseksi. Retoriikassa korostuivat mahdollisuudet ja kaikkea, mitä on saatavissa, kun EU:sta irtaannutaan.

 

Take back control

Save our NHS

Build a new hospital every week

 

Ihmiset lähtökohtaisesti haluavat toivoa ja lupauksia paremmasta huomisesta, ei synkkiä kuvauksia. Tämä nostettiin voimakkaasti esiin verrattaessa jäämisvaihtoehtoon:

Our message is about hope. The remain side speak of nothing but fear.

 

Nykyinen tilanne kuvattiin synkäksi, mutta tulevaisuus on parempi:

There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Pahikset esiin

Vaikuttavissa tarinoissa on aina hyviksiä ja pahiksia. Vote Leave -ryhmä nosti nämä esille mainoksissaan.

Ensimmäinen pahis on maahanmuutto:

Vote Leave 1

Tämä on todella nerokas mainos. Pahiksen lisäksi oivallisesti konkretisoitiin, kuinka paljon tulee maahanmuuttajia (Newcastle on iso kaupunki) ja samalla mitä se aiheuttaa. Kukapa haluaa, että peruspalvelut murenevat käsiin, varsinkin, jos se on EU:n syytä.

 

Toisessa mainoksessa pahikset ovat pankkiirit:

Vote Leave 2

Sankareiksi on otettu pari kansainvälisesti menestynyttä yrittäjää. Vastakkain asettelun aika ei todellakaan ole ohi ja tämä on todella voimakas mielikuva. Kun mukaan vielä sotketaan sana luottamus, liituraitaisia pankkiireja ei sympatisoi kukaan.

 

Kolmannessa mainoksessa pahikset ovat sota-alueet:

vote Leave 3

Tekstissä puhutaan uusista potentiaalisista jäsenvaltioista, mutta karttaan on vain kirjailtu Syyria ja Iraq. Kukapa haluaisi antaa hirveän määrän rahaa näin epästabiileille valtioille? Nuoli UK:hon antaa ymmärtää, että koko Turkki olisi muuttamassa Isoon-Britanniaan – todennäköisesti Kun maailma ei riitä -elokuvan ydinkärjen sisällä.

 

Battle Bus

Battle Bus

Koko kampanjan upein luomus on kuitenkin Battle Busiksi ristitty keikkabussi, joka on saanut enemmän mediahuomiota kuin Iron Maidenin Jumbo Jet. Funktionaalisten ominaisuuksien lisäksi se on liikkuva mainos, jonka yksikään britti ei ole välttynyt näkemästä. Bussin kylkeen on laitettu virheellinen, joskin vangitseva teksti:

We send the EU £350 million a week, let’s fund our NHS instead.

Rahasumma on todistettu virheelliseksi monet kerrat, mutta ihmiset eivät muista tätä faktaa – heidän verkkokalvoille on piirtynyt kuva bussista kuin itse Shakespeare olisi kuvannut sen kirjan sivuilla. Rahoja ei myöskään aiota/voida kanavoida kaikki terveydenhuoltoon, mutta tämä jalo ajatus vetoaa kansaan.

 

Vote Remain

Remain 220_Shopping

Kilpailevan leirin toiminta on ollut käytännössä päinvastaista. Tunteiden, mielikuvien ja emotionaalisen manipulaation sijaan keskiössä ovat olleet faktat, asiantuntijat ja uhkakuvat. Vote Leave onnistui täydellisesti konkretisoimaan muutokset, mutta Vote Remain ei pystynyt samaan.

Kampanjaslogankin on nihkeä kuin sateinen telttayö Glastonburyn festivaaleilla:

Stronger, safer, better off.

Jokainen sana on toki hieno sellaisenaan, mutta ihmiset eivät tiedä mitä asiat tarkoittavat käytännössä. Miten olemme vahvempia, miksi olemme turvallisempia, miten meillä menee paremmin.

Joka käänteessä korostettiin riskejä, mutta ei mahdollisuuksia.

 

Don’t let the future go down the drain. Vote remain.

Leaving Europe is a leap in the dark for you and your family. Don’t risk it.

 

Nämä antavat aika erilaisen fiiliksen kuin Vote Leaven vastaava: ”There is light at the end of the tunnel. Vote leave for a brighter future.

 

Mainonta

Kun tutustuu tarkemmin viestintään ja retoriikkaan, valtaosassa mainoksissa toistuvat sanat ”likely”, ”possibly” ”could”. Nämä eivät vala uskoa ja luottamusta äänestäjiin.

Remain Farming_Brexit

 

Suurin osa mainoksista eivät olleet myöskään niin helposti lähestyttäviä osin johtuen konditionaalisuudesta ja osin koska ne eivät olleet konkreettisia. Videoita oli paljon ja niissä oli hyviä informaatiotäkyjä, mutta näitä ei nostettu esille ns. twiitattaviksi iskulauseiksi.

Remain mortgages

 

Yksi erinomainen esimerkki on tämä toteamus:

The UK gets £66 million of investment a day form EU countries.

Muuttamalla päiväsumman viikkosummaksi, £66 miljoonaa päivässä on viikossa £462 miljoonaa, tämänkin olisi voinut iskeä Tuomas-veturin kylkeen ja ajella pitkin kumpuilevia maaseutumaisemia. Se olisi ollut hieno vastaveto Vote Leaven  ”We send the EU £350 million a week” -väitteelle.

 

Pelko vs. Toivo

Markkinoinnin ja viestinnän perustyökalupakkiin kuuluvat pelon lietsonta ja toivon herättäminen – molemmat aiheuttavat ihmisissä tunnereaktiota. Eurooppa on ollut vuosia myllerryksessä ja pelottelusta on tullut arkipäivää. Taloudellinen epävarmuus ja terrorismi ovat uuvuttaneet ihmiset. Kaiken tämän mustan synkkyyden keskellä toivon kipinä oli sitä, mitä ihmiset halusivat. Simo Sinek tiivistää tämän asian täydellisesti:

”There’s a difference between leading and rallying. We can rally people if we stoke their fears. Leadership is about inspiring people with hope.”

Etäiset asiantuntijat, epämääräiset lupaukset ja tylsät faktat toimivat yhtä luotettavasti kuin Englannin jalkapallomaajoukkue: paljon puhetta ja hypea, vähän tuloksia. Enemmistö himoitsi jotain muuta. Vote Leave onnistui tässä täydellisesti ja he marssivat voittoon – voittoon johon he eivät itsekään täysin uskonut.

Kampanja oli viestinnällinen riemuvoitto, mutta voiton hinta selviää tulevaisuudessa. Markkinoijana ihailen kampanjaa, eurooppalaisena pelkään tulosta.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

Suomalaiset mediapanostukset kohdistuvat väärin

Kuten kaikki muutkin markkinoijat ja digi-intoilijat, olen tutkaillut Mary Meekerin julkaisemaa trenditutkimusta. Sieltä löytyi kaikkea kivaa ja mielenkiintoista, mutta yksi kuva pisti silmään kuin sakset juoksusta kaatuvan lapsen käsissä. Markkinoijana katson kauhulla mediaan käytetty aika ja mainospanostus kuvaa:

MM kuva 1

Kuva on jenkkimarkkinoista, mutta aloin pohtia, mikä on tilanne Suomessa. Intuitioni sanoi, että meillä on vielä huonommin asiat, joten päätin perehtyä aiheeseen. Kaivelin Suomen tiedot ja iskin ne kuvaan. Etsi kuvasta kaksi räikeää virhettä:

Mediaan käytetty aika vs mainospanostukset

 

Suomessa mainospanostuksista 43,4 % menee printtiin ja mobiiliin vaivaiset 1,6 %. Rahassa mitattuna tämä tarkoittaa 500 miljoonaa euroa vs 18,7 miljoonaa euroa. Suomalaiset kuluttavat printtiä vain 4 % ja mobiilia 12 % eli kohdistukset näiden suhteen ovat aivan päälaellaan. Jos mobiilin merkitys ei ole vielä selvinnyt, suosittelen joukkoliikenteellä matkustamista – kaikkien kasvoja kirkastaa himmeä heleä hehku.

Aina on puhuttu suomalaisten yritysten ”alimarkkinnoinnista” eli siitä, ettei käytetä tarpeeksi euroja markkinointiin. Kuva antaa hieman toisenlaisen perspektiivin. Absoluuttinen rahamäärä on yksi näkökulma, kohdistaminen on toinen – ja se menee ihan puihin. Printti on aivan liian hallitseva edelleenkin, mutta radio, TV ja mobiili eivät saa tarpeeksi panostuksia suhteessa käyttöön. Jos rummutetaan väärissä kanavissa, markkinoinnin ROI on väkisinkin heikko. Usko koko mainostamiseen menee, jolloin on vaikea perustella lisärahaa budjettiin.

Painettu media ja etenkin sanomalehdet ovat Suomessa vahvemmassa asemassa kuin muualla maailmassa. Verrattuna jenkkimarkkinoihin kulutus on kuitenkin samaa luokkaa. Herääkin kysymys, onko printin ylivertaisuus vain paperimainoksia myyvien mediatalojen luoma illuusio. Kun suunnittelet seuraavaa mainoskampanjaa, kokeile radiota, televisiota tai mobiilia. Siellä on kilpailuetua otettavissa.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija. Olen etuoikeutettu, sillä joka päivä saan tehdä sitä, mitä rakastan. Markkinointijohtajana tärkein tehtäväni on huolehtia, että tuotamme asiakkaillemme, potentiaalisille työntekijöillemme ja medialle mahdollisimman hyödyllistä, arvokasta ja relevanttia sisältöä.  Lue lisää LinkedInistäVapaa-ajalla pelaan rugbya maajoukkuetasolla.

 

Moderni paradoksi: media ei ymmärrä asiakkaitaan

Suomalaiset mediatalot aikovat estää pääsyn sisältöihin, jos käytössä on adblocker. Todella nerokas suunnitelma. Mihin katosi avoimuus ja vuorovaikuttaminen, josta puhutaan? Minua suorastaan hävettää, että tämä on ainut innovaatio, jonka mediatalot pystyvät luomaan. Jos tämä on parasta mihin resurssirikkaimmat suomalaiset yritykset pystyvät, tulevaisuus on sysimusta.

Olen aiemmin todennut, että banneri on verkon syöpä ja äärimäisen tehoton markkinointikeino. Teknologisena innovaationa adblockerit eivät ole edes niin tehokkaita kuin meidän sisäänrakennetut mainosten torjujamme. Emme huomaa mainoksia, emme kiinnitä niihin huomiota ja siksi emme klikkaa niitä. Suurin syy tähän on, etteivät ne kosketa meitä. Ne ovat geneerisiä mitään sanomattomia kuvia tai perässä seuraavia uudelleentargetointitekeleitä.

Tällä hetkellä mainoksista hyötyvät lähinnä operaattorit. Kuluttaja maksaa yli 16 kertaa enemmän operaattorille kuin mediataloille. Kustannusten lisäksi bannerit hidastavat surffailua ja haittaavat asiakaskokemusta.

Nyt vallitseva strategia on, että tehdään klikkihuorausotsikoita, jotka ajavat ihmisiä sivuille, jotta heille voidaan näyttää mainoksia. Yleinen lauma ihmisiä ei ole kohderyhmä, joten heille on mahdotonta näyttää järkeviä mainoksia, joten he eivät ole kiinnostuneita niistä. Loppujen lopuksi otsikon takana oleva varsinainen sisältökään ei ole niin kiinnostava, että he haluaisivat jäädä saitille pyörimään.

Mitä vaihtoehtoja sitten on?

Maksumuuri

Ilmeisin vaihtoehto on maksumuuri. Jos tarjolla on aidosti ihmisiä kiinnostavaa sisältöä, silloin he ovat valmiita maksamaan niistä.

Natiivisisällöt

Yritysten maksamia sisältöjä, jotka ovat mainoksia, mutta eivät ole mainoksia. Tämä on hankala muoto, sillä se vaatii niin paljon myös mainostajilta. Heidän pitää osata ja ymmärtää myös uusien sisältöjen vaatimukset. Artikkeli ei voi olla advertoriaali, vaan sisältö joka antaa myös sen kuluttajalle jotakin.

Yritysten sponsoroimia sisältöjä

Yritykset maksavat sponsorirahaa, että heidät mainitaan tiettyjen sisältöjen kohdalla. Samaan tapaan kuin urheilutapahtumissa: tämän sisällön on mahdollistanut Kaken Kumikorjaamo t:mi.

Blogiyhteistyö

Mediat päästävät yritykset bloggaamaan heidän alustalleen korvausta vastaan. Ei mitään innovatiivista, mutta toimivaa.

Ladattavat/syventävät maksulliset sisällöt

Annetaan ilmaiseksi peruskaura, mutta laatu kama maksaakin. Erikoismediat voivat tehdä tutkimuksia, joita myydä. Iltapäivälehdet behind-the-scenes materiaalia Hottisten ja BB-tähtien elämään. Tai ihan vaan klassista laatujournalismia ilman klikkaus- ja sivulautaustavoitteita. Siis sitä mitä ennen oli, jos joku vielä muistaa.

Tapahtumat

Musiikkialakin on jo mukautua (ainakin osittain) muuttuneeseen maailmaan. Huippuartistit tienaavat tapahtumilla eli keikoilla huomattavasti enemmän kuin myymällä levyjä tai bittejä. Eksklusiiviset tai kohdennetut tapahtumat vetävät porukkaa ja lisäävät lojaliteettia.

Mainokset

Mainokset eivät itsessään ole ongelma. Ongelma on, etteivät ne ole henkilökohtaisia tai merkityksellisiä. Kuten sanotaan ”Less is more”. Vähemmän mainoksia, mutta kohdennetumpia, kiinnostavampia ja aiheeseen liittyviä. Yksi ainoa mainos, joka kolahtaa sisällön kohderyhmään, on tehokas.

Rahastus ei saa perustua näyttöihin, sivulatauksiin tai muuhun merkityksettömään. Klikkaus joka johtaa kauppaan, uutiskirjeen tilaukseen, demon lataukseen, koeajoon ym. on se oikea mittari. Aitoja tuloksia, jotka johtavat toimintaan. Markkinoijat ovat valmiita maksamaan tuloksista ja budjetti mielellään käytetään konkreettiseen eikä pseudomainosnäyttöihin. Tällaiset mainokset ovat luonnollisesti huomattavasti kalliimpia, mutta näin varmistetaan, että viesti tavoittaa oikeat asiakkaat.

Mallia voi ottaa myös pelitekijöiden pelikirjasta. Lisäelämän tai muun palkinnon saa, jos katsoo mainoksen. Tämä toimisi siten, että jos haluat sukeltaa syvemmin sisältöön, joudut katsomaan mainoksen. Näin ihminen voi itse päättää onko sisältö arvokasta ja mainoksen katselu on vapaaehtoista.

?

Mullistus tapahtuu varmasti täysin uudella tavalla. Alalla on niin paljon resursseja, rahaa ja aivokapasiteettia, että jos systemaattisesti työskenneltäisi asian eteen, uusi ratkaisu löytyisi.

Ihmiset ovat aina kuluttaneet sisältöjä. Leirinuotiotarinat, luolamaalaukset, kertomukset taivaalla asuvista mystisistä olennoista, gladiaattoreita, sirkuksia, teatteria, kirjoja, radiota, TV:tä, blogeja… Ihmiset haluavat kuluttaa sisältöjä – nyt ja tulevaisuudessa. Se on meidän perusluonteessa. Tämä perustarve ei tule muuttumaan.

Lähtökohtaisesti tuotteelle on siis kysyntää. Mutta jos ainut tapa saada ihmiset kuluttamaan sisältöä on poistaa adblockerit, silloin tuote ei ole kunnossa. Ihan ensimmäisenä täytyy keskittyä asiakkaaseen, miten hän kuluttaa sisältöjä, mitä hän haluaa, minkälaisia ongelmia hänellä on jne. Ratkaisu löytyy asiakkaan ymmärtämisessä, lisäarvon tuottamisessa ja kiinnostavuuden lisäämisessä.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Snapchat-markkinointi- älä aloita vielä

Snapchat-markkinointi: älä aloita vielä

Tänä kesänä Suomen ylitse on pyyhkinyt muutakin kuin tukeva matalapainerintama. Snapchat on vyörynyt voimakkaan myrskyn lailla Suomen someskeneen. Se on noussut kuumaksi puheenaiheeksi ja uusia kokeilijoita on ollut runsaasti. Innostus on ollut niin kovaa, että nyt palvelusta leivotaan jo yrityksille uuttaa markkinoinnin messiasta.

Ennen kuin pyörryt innostuksen aiheuttamaan hyperventilaatioon, kannattaa ottaa paperipussi käteen ja rauhoittua hetkeksi tarkastelemaan reaalimaailmaa. Snapchat ei tule sinun yrityksen markkinointia pelastamaan.

 

Edelläkävijyys on yliarvostettua

Useimmin heitetty argumentti Snapchatin hyödyntämisessä markkinoinnissa on, että voit osoittaa yrityksesi olevan edelläkävijä ja ajanhermolla. Tämä on jalo ja hieno ajatus, muttei se ole tuloksekas näkökulma. Moderni markkinoija voi lainata vanhalta kansalta viisauksia: ”Kaikki mikä kimmeltää ei ole kultaa”.

Uudet kiiltävät lelut eivät takaa parempia tuloksia. Ne viehättävät, niillä voi leikkiä, mutta niitä ei kannata tosissaan ottaa työkalupakkiin. Historia toistaa itseään ja tämä sama tarina on jo tapahtunut mm. Google+:n kanssa. Ajanhermolla oleminen ei tuo kassaan rahaa ja sankaritarinat Atlantin takaa ei tee palvelusta vielä Suomessa toimivaa. Käyttäjät ovat tällä hetkellä varsin sekalainen joukko early adoptereita, joita on vaikea niputtaa järkeviksi kohderyhmiksi. 20 somekonsulttia ei ole segmentti.

 

Snapchat on aikasyöppö

Jos Pinterestin tehokas hyödyntäminen ottaa aikaa, snäppäily se vasta on aikaintensiivista. Viestit häviävät, joten palvelussa pitää käydä vähän väliä kurkkaamassa, mitä uutta on tapahtunut. Tämä toki tarjoaa mahdollisuuden markkinoijalle, sillä käyttäjät ovat ainakin periaatteessa läsnä.

Mutta onko markkinoijalla mahdollisuus käyttää palvelua kuin nuoret aikuiset. Snapchatin kovimmat käyttäjät käyttävät palvelua kuin 90-luvun teinit televisiota: se on jatkuvasti virtaava ikkuna muiden elämää. Tökkäämällä alennuskupongin sinne tänne ei tee brändistä vielä uskottava – se vaatii jatkuvaa läsnäoloa. Tähän ei monella markkinointitiimillä ole resursseja. Nyt jo 65 % sisältömarkkinoijista valittaa, että aika on suurin haaste ja yli 45 % kärsii resurssien puutteesta.

 

Snapchatin käyttö on pois jostain muusta

Koska markkinointitiimien aika ja raha on kortilla, snäppäily on jostain aina pois. Ellei yrityksen kohderyhmä ole nuoret, priorisoinnin muutos on kallis laaki. Mikä on Snapchatin ROI? Kuinka paljon tulee kauppaa verrattuna siihen käytettyyn aikaan? Paljonko brändiarvo kasvaa?

Someponnistukset kannattaa suunnata sinne missä ne tuottavat parhaiten. Tuottava kanava on sellainen, joka kerää liidejä ja johtaa kauppaan. Nollasta aloittaminen on raskasta ja relevantin seuraajajoukon kasvattaminen hidasta. Suurempi teho saadaan hyödyntämällä ja vahvistamalla jo pystytettyjä sosiaalisia kanavia.

Esimerkiksi Suomessa vain 50 % yrityksistä käyttää LinkedIniä markkinoinnissa. LinkedIn on alihyödynnetty, vaikka se on tehokas kanava. Jos taas haluaa liikkuvan kuvan kanssa touhuta, YouTube on Suomessa ylivoimaisessa asemassa: 65 % suomalaisista käyttää YouTubea.

Snapchat on palveluna ihan veikeä ja se on erilainen pikaviestimisen muoto muiden joukossa. Kannustan siitä innostuneet jatkamaan käyttöä, mutta markkinointivälineenä se on vielä liian raakile ja siihen ei kannata panostaa.

Kun alkuinnostushurrikaani on hävinnyt ja rojut ovat laskeutunut, voi katsoa mitä on jäänyt jäljelle. Kun tietää minkälainen on lopullinen aktiivinen käyttäjäkunta, voi arvioida onko tämä palvelu juuri minulle sopiva ja kannattaako siihen satsata aikaa ja resursseja. Hetkellinen markkinointi on nousussa, mutta vielä menee aikaan ennen kuin Snapchat on varteenotettava työkalu. Siihen saakka kannattaa vaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa.

 


Karl Filtness

Karl Filtness kasvo 300Olen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Bannerit ovat berbedoksesta: 6 karua faktaa

Banneri- eli display-mainonta on Internetin syöpä: se leviää lähes kaikkialle ja samalla pilaa kaiken hyvän. Se on käsittämättömän suosittua, vaikka sen tehottomuus on todistettu moneen kertaan.

Ensimmäinen banneri julkaistiin 27.10.1994 ja sen keksijä oli Joe McCambley. Mainos oli AT&T sponsoroima ja se on ilmeisesti Internetin historian ainut toimiva bannerimainos – jopa 78 % klikkasi sitä. Sen jälkeen on ollut pelkkää jäistä pyllymäkeä.

Banneri eka

Tässä on kuusi syytä, miksi kannattaa unohtaa bannerit ja keskittyä johonkin järkevämpään.

 

Bannerit 1

Maailmallakin CTR on vain 0,1 %. Tehottomampaa mediaa saa hakea. Olen jokseenkin varma, että faksikin olisi parempi mainontamuoto, siinä olisi ainakin uniikki meininki. Miksi siis käyttää tähän valtavasti energiaa ja rahaa? Kaiken lisäksi klikkaus ei edes merkitse mitään. Se ei suoraan lisää myyntiä tai brändiarvoa.

Lähde

 

Bannerit 2

Olemme immuuneja bannereille. Tiedämme missä ne ovat ja osaamme hypätä niiden yli. Meille on kehittynyt taito olla katsomatta niitä ja vielä vähemmän muistamme niitä. Bannerit ovat sieluttomia: ne eivät kerro tarinaa ja ne eivät aiheuta tunteita. Siksi kohteleme niitä välinpitämättömästi.

Lähde

 

Banneri 3

Paraatipaikalla kiertävät bannerit, joten kaikki eivät välttämättä näy. Sivupalkissa bannerit jatkuvat ja jatkuvat, banneria ei välttämättä koskaan skrollata esille jne. Tässä ei ole mukana mainoksia estävät.

Lähde

 

Bannerit 4

Ihmiset kokevat mainoksia häiritsevinä, ne heikentävät selailukokemusta ja hidastavat netin käyttöä. AdBlock ja muiden sovellusten suosio kasvaa hurjat 43 % vuodessa. Mainosten pakkosyöttöä voidaan verrata hanhen ruokintaan – tehdään se rasvamaksa vaikka väkisin.

Lähde

 

Bannerit 5

Onneksi joku tykkää bannereista, vaikka iso osa heistä eivät olekaan ihmisiä.

Lähde

 

Bannerit 6

Jos klikkaajien sormet muistuttavat Kabanossi-pakettia, se ei tarkoita, että mainoksesi olisi erityisen kiinnostava. Perustuen omiin ja lähipiirini kokemuksiin, väitän, että aika moni mobiiliklikkaus tulee myös lapsilta heidän käyttäessä tablettia pelaamiseen tai videoiden katseluun.

Lähde

 

 

Display-mainonnan lisäksi on tullut paljon uusia mainoksen esittämistapoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuten remarketing-mainokset. Näissä mainoksissa on enemmän järkeä kuin perusbannereissa, mutta paljon samoja ongelmia. Ne myös perustuvat banneriformaattiin, josta emme selkeästi tykkää ja jonka osaamme unohtaa.

Kaiken lisäksi remarketing-mainokset ovat karmivia. Kun olet vieraillut jollakin sivulla, ne seuraavat perässäsi kuin stalkkaaja. Meillä on jo NSA riesana, tarvitaanko vielä yritykset kiertämään perässä saarnaamassa kuin tele-evankelista? Samojen mainosten näkeminen ärsyttää ja saa usein negatiivisia reaktioita aikaiseksi. Jos on löytänyt sivun, tarvitseeko siitä jatkuvasti muistuttaa? Tosin remarketing on erittäin tehokasta, jos kohderyhmäsi ovat dementikot.

 

Markkinoijille on olemassa valtavasti erilaisia työkaluja ja strategioita tarjolla. Valtaosa niistä ovat paljon tehokkaampia kuin bannerit. Nyt on aika julistaa display-mainonta sukupuuttoon ja tehdä jotain fiksumpaa.  Panosta sisältömarkkinointiin tai kokeile vaikka faksata ne bannerit!

 


 

Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Haluatko viestillesi 100 % huomion? Hetkellinen markkinointi on vastaus.

Minulla on vain 8 sekuntia aikaa hurmata sinut ja saada sinut jatkamaan lukemista. Keskittymiskykymme on lyhyempi kuin kultakalalla, mutta väitän, että tämä on riittävä aika vakuuttaa. Näiden ensimmäisten sekuntien aikana minulla on sinun 100 % huomio, et kaipaa uusia virikkeitä, mielenkiintoisia tapahtumia tai kimaltelevia esineitä.

Tässä kohtaa osalla keskittyminen on herpaantunut ja mielessä on Liverpoolin seuraava avauskokoonpano, tulevan aterian komponentit tai taustalla takaraivossa takova ihmetys siitä, miksei tässä tylsässä blogikirjoituksessa ole vielä yhtään räjähdystä. Ensivaikutelma on entistä tärkeämpi ja meillä on koko ajan supistuva aika vakuuttaa ihmisiä. Markkinoinnin pitää myös muuttua ja vastaus on hetkellinen markkinointi.

Jos suot minulle vielä hetken, lupaan:

  1. kertoa, mitä hetkellinen markkinointi on.
  2. annan neljä syytä, miksi käyttää sitä.
  3. jakaa pari konkreettista käyttötapaa.
  4. paljastaa, että kyseessä on ajattelumalli eikä pelkkä taktinen työkalu.

 

1. Mistä oikein on kysymys?

Alkuperäinen kuva Dave Gates: https://flic.kr/p/7x4VZo

Alkuperäinen kuva Dave Gates: https://flic.kr/p/7x4VZo

Hetkellisen markkinoinnin Darwinin kanta-apina on Snapchat. Snapchat on viestipalvelu, jossa lähettäjä ennaltamäärää, kuinka kauan viesti on nähtävillä. Avattuaan viestin se näkyy 1-10 sekuntia, jonka jälkeen viesti häviää savuna ilmaan – joskaan ei yhtä dramaattisesti kuin Vaarallisessa tehtävässä. Snapchat ei ole mikään pilipalipalvelu, sillä sitä käyttää 50 miljoonaa käyttäjää ja sen kautta kulkee 400 miljoonaa kuvaa joka päivä.

Samaa trendiä edustaa esim. Vine, jossa käyttäjät voivat ladata palveluun kuusi sekuntia kestäviä videoita. Yhteistä tämän kaltaisille palveluille on niiden lyhytkestoisuus. Hetkellisen markkinoinnin tarkoitus on käyttää tämä hetki täydellisesti hyväksi. Markkinoija aluksi kavahtaa tätä minimaalista aikaa, mutta oikein käytettynä se on mieletön mahdollisuus.

 

2. 4 syytä, miksi käyttää hetkellistä markkinointia

Lyhyt viesti ja tarkka aikaikkuna tarjoavat enemmän etuja, kuin mitä ensi alkuun voisi kuvitella:

  1. Riittävän lyhyt kesto takaa sen, että saat vastaanottajan 100 % huomion!
  2. Tapahtuu välittömästi, jolloin katsoja on valmis vastaanottamaan viestin.
  3. Viesti on henkilökohtainen, se on kohdistettu vain sinulle, jolloin sen vaikuttavuus kasvaa.
  4. Tarjoaa immuniteettiä ADD-ilmiöön, sillä se ehtii vaikuttaa ennen kuin keskittyminen herpaantuu.

 

3. Hetkellinen markkinointi sopii parhaiten brändin tunnettuuden kasvattamiseen ja täsmäiskuihin

A. Lisää brändin tunnettuutta

Hetkellisen markkinoinnin avulla brändi voidaan esitellä ja kasvattaa sen mielenkiintoa. Uutta tuotetta ja palvelua voi lanseerata ja promota lyhyen viestin avulla. Pikaisen viestin avulla voidaan myös tarjota kurkistuksia kulissien taakse.

Automerkki Acura käytti Snapchatia uuden mallin lanseeraamisessa. Ekslusiivista mahdollisuutta markkinointiin Twitterin avulla:

Acura

Snapchat viestissä oli kuuden sekunnin video uudesta autosta. Kuvaa klikkaamalla näet Acuran samantyyppisen Vine-videon:

nsx_629_2013_07_27_01

Tämän tyyppinen viesti on erittäin tehokas, sillä viesti tulee suoraan puhelimeen ja näin sen kokee henkilökohtaiseksi. Koska käyttäjä tietää, että viesti häviää katsomisen jälkeen, se avataan sellaisella hetkellä, että sen voi katsoa rauhassa ja intensiivisesti. Brändistä jää taatusti pysyvä muistijälki.

 

B. Täsmäspotti

Hetkellinen markkinointi sopii täydellisesti alennusten, tarjouskuponkien ja kilpailujen lähettämiseen. Jääjogurttikauppias 16 Handels loi nerokkaan Snapchat kampanjan. Palkintona oli alennuskuponki, jonka sai, kun lähetti kuvan itsestään nauttimassa 16 Handelsin tuotteita. Vastausviestissä oli mahdollisuus saada 16 %, 50 % tai 100 % alennus tuotteesta. Jännitys alennuksen määrästä säilyi kassalle asti, sillä viesti piti avata myyjän kanssa, jottei se häviäisi.

Snapchat-Promotion

Kampanja on nerokas. Asiakas ohjataan alkuun ostoksille, saadaan tanssimaan pillin mukaan, jännitys alennusmäärästä pitää brändin mielessä ja ohjaa ripeästi uudelleen kassalle.

 

4. Hetkellinen markkinointi on ajattelumalli, ei pelkkä taktiikka

Vaikka hetkellinen markkinointi soveltuukin parhaiten tietynlaisiin tavoitteisiin, samaa ajattelumallia kannattaa soveltaa muissakin palveluissa. Yksi nopeasti kasvava mainoskanava on YouTube. Palvelu on ollut pitkään erittäin suosittu ja nyt ovat mainostajatkin ryömineet ulos printtikoloistaan.

YouTubeen on mahdollista ostaa mainoksia, mutta mainostajat ovat pääasiallisesti heittäneet rahojaan hukkaan. Yleisimmät YouTube-mainokset ovat perinteisiä TV-spotin tyylisiä: tarinallisia ja maalailevia 20-30 sekunnin klippejä. Tämä formaatti ei toimi, sillä media on erilainen. Mainoksia ei ole pakko katsoa kuin viisi sekuntia, jonka jälkeen katsojalla on mahdollisuus siirtyä haluamaansa videoon. Useimmassa mainoksessa mitään ei ole ehtinyt tapahtua näiden viiden sekunnin aikana, joten tilaisuus valuu käsistä. Mainostajien pitää ymmärtää tarttua hetkeen ja tehdä ensimmäisestä viidestä sekunnista tajuntaa räjäyttäviä, jotta katsoja haluaa nähdä mainoksesta loputkin. Jos mielikuvitus ei riitä mielenkiintoisen alun luomiseen, laita edes mainoksen ydinviesti heti kärkeen, jotta katsoja voidaan väkisin aivopestä.

 

Nopeatempoisessa maailmassa aikaa vaikuttaa on yhä vähemmän ja lyhyet mahdollisuudet pitää hyödyntää tehokkaasti. Laadukkaalle ja pidemmälle sisällölle on edelleen tilausta, siitä ei kannata luopua, mutta brändi ja sanoma voidaan kirkastaa hetkellisen markkinoinnin avulla. Hetkellinen markkinointi on myös oiva sisääntuloväylä. Markkinoinnin formaatteja pitää ravistaa ja viidessä sekunnissa voidaan tehdä suuri vaikutus.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Mitä Dilbert voi opettaa markkinoinnista

Dilbert on aina kolahtanut. Kieroutunut korporaatiokulttuuri ja empaatittomat esimiehet ovat aina jaksaneet naurattaa. Hauskuus onkin totuudenmukaisuudessa: oravanpyörässä hölkänneet voivat samaistua absurdeihin tilanteisiin, kohtuuttomiin odotuksiin ja loputtomaan raportointiin.

Päätin yhdistää rakkauteni Dilbertia ja markkinointia kohtaan yhdeksi tuhdiksi paketiksi. Nokkelien vitsien takana piilee useimmiten opetus. Tämä pitää vaan kaivaa esille. Lue, mitä Dilbert voi opettaa markkinoinnista:


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.