KANAVAVALINTA ON MARKKINOINNIN TUKIPILARI – CASE SIPILÄ

Kanavavalinta on markkinoinnin tukipilari – Case Sipilä

Meille on kasvanut markkinointisukupolvi joka ei ymmärrä markkinoinnin tukipilareita. Somemarkkinointininjat/gurut/rockstarit oikovat mutkia suoriksi ja tuijottavat ylemmyydentuntoisena ja sokeana omaa erinomaisuutta. Markkinointi ei kuitenkaan ole vain teknologiaa, uusia digitaalisia härpäkkeitä tai trendikkäitä innovaatioita. Markkinointi on pohjimmiltaan edelleenkin vaikuttamista.

Juha Sipilän puhe oli iso mediatapahtuma. Se oli poikkeuksellinen ja uusivanha lähestymistapa kertoa suomalaisille tästä vaikeasta tilanteesta. Somessa nousi kuitenkin heti myrsky, kun mediakanavaksi valittiin perinteinen televisio. Miten Sipilä kehtasi käyttää näin antiikkista toimintatapaa!

Esiintymisessä oli paljon parantamisen varaa. Katleena Kortesuo nostaa blogissaan erinomaisia pointteja. Viestinnällisesti pääministeri olisi voinut nostaa tasoa ja lisätä mukaan tunnetta, mutta kanavaratkaisu oli täydellinen.

Vaikuttamiseen tarvitaan oikeanlaista viestiä, mutta forumin valinnalla on keskeinen merkitys siihen, kuinka monelle viesti välittyy. Televisio on tähän ylivoimaisesti paras ratkaisu. TV löytyy lähes joka kodista ja nyt kun YLE-vero on korvannut TV-luvat, kaikilla on mahdollisuus katsoa suorakaiteista ruutua niin halutessaan. Nauhoitetussa puheessa oli toisen kotimaisen tekstityskin. Näihin kun vielä lisää mahdollisuuden katsoa puhe jälkilähetyksenä suoraan YLE Areenalta, niin millään muulla medialla ei ole näin suurta peittoa.

Mitä muita ratkaisuja olisi sitten ollut?

  • Kaikkiin merkittäviin päivälehtiin Sipilä-lisäliite.
  • Twitterissä puhe pätkitettynä 140 merkkiin
  • Facebookissa event ja litteroitu päivitys
  • Netflixin original dokumentti
  • Quorassa pääministerin vastaus kysymykseen ”Millä Suomi nousuun?”
  • Snapchatissa Juha Sipilän My Story

meme-bitch-please

TV tavoitti kansan syvät rivit, mikä on jo huikea saavutus. Viestiä voi välittää vieläkin tehokkaammin nuoremmille polville. Paras ehdotus tuli Petri Aukialta: Sipilä voisi järjestää Redditissä AMA (ask me anything). Näin tavoitettaisi uusi kohderyhmä ja kaivattua vuorovaikutusta tulisi roima annos mukaan.

Markkinoinnissa pitää aina ensimmäisenä miettiä, miten tavoitan parhaiten kohdeyleisöni. Väline tai välineet valitaan sitten sen mukaisesti. Tehokasta markkinointia ei voi tehdä mielihalu tai trendi edellä.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Markkinointianalytiikka ja verkkoanalytiikka ei ole itse tarkoitus

Markkinointianalytiikka ei saa olla itsetarkoitus

Statistiikka on aina ollut urheilussa isossa osassa. Baseballista kertova elokuva Moneyball toi laajalle yleisölle tiedoksi, miten analytiikasta on tullut osa urheilujohtamisen arkea. Analytiikka ei ole kuitenkaan kaikkien mieleen.

Tässä videossa koripallolegenda Charles Barkley asettaa analytiikkaperusteisen joukkuerakentamisen infernon yhdeksännelle tasolle. Barkleymaiseen tyyliin kommenteissa on yliampuvia viihteellisiä elementtejä, mutta sisimmissä kaikki mitä hän sanoo on totta.

 

TL;DW: Jos et jaksa katsoa, Barkley uskoo, että menestyvä joukkue tarvitsee luovia supertähtiä. Huippuja sisältävä porukka on parempi kuin tasainen ja harmaa joukkue, joka tekee tilastollisesti asiat oikein. Analytiikalla pääsee eteenpäin, mutta sillä ei voiteta mestaruuksia.

Analytiikka on työkalu ja väline, miten kehittää urheilijoita, mutta se ei ole itsetarkoitus. Tämä pätee joukkueurheilussa, mutta myös markkinoinnissa.

 

Excel-johtaminen ei ole tie menestykseen

Markkinointianalytiikan kasvu on ollut päätähuimaavaa. Se on ollut yksi mullistavimpia muutoksia markkinoinnin historiassa. Digitaalisuus on tuonut numeraalisen tiedon kaikille mahdolliseksi. Mutta kuten Barkley toteaa, analytiikalla ei voiteta mestaruuksia.

Analytiikkaa tarvitaan, sillä sen avulla saa käsityksen tekemisestään. Analytiikalla tehdään korjausliikkeitä – sillä todennetaan, mitä on tehty oikein ja mitä ei niin oikein. Parhaimmillaan analytiikka on strateginen ohjaustyökalu, pahimmillaan pienien merkityksettömien numeroiden seurantaohjelma.

Numerot, prosentit ja nuolet eivät kuitenkaan osaa luoda strategioita. Ne eivät tiedä, mistä brändi koostuu. Ne eivät osaa johtaa tiimiä parempiin tuloksiin. Ne kertovat vain siitä, mitä on tehty. Ei sitä mitä on jätetty tekemättä. Tätä varten tarvitaan ihmisiä – mitä taitavammat yksilöt, sen paremmat tulokset.

Markkinoinnissa luovuudella on merkittävä rooli. Bloggaukset, kuvat, presikset, kampanjat, twiitit ja copyt ovat ihmisten tekemiä ja vaativat luovaa otetta. Mitä taitavampi joukkue on tekemässä markkinointia, sen paremmalta näyttävät myös numerot. Kun annetaan tilaa ajatella, suunnitella ja inspiroida, markkinointi kehittyy ja siinä on vaikutusvaltaa.

 

Ihmiset tekevät numerot

LeBron James on maailman paras koripallopelaaja, koska hän on luova, hänelle annetaan tilaa ja hän saa käyttää omia vahvuuksiaan hyväksi. LeBron ei olisi niin musertava, jos hänen käskettäisiin vain heittää kolmosia. Vaikka analytiikka mukaan se olisikin tehokkainta.

Markkinoinnissakin huiput osaavat lukea omaa pelikenttää. Vastapuoli on ihmisten muuttuvat mieltymykset ja tavat toimia. Analytiikka on aina peräpeiliin tuijottamista. Markkinoijan on osattava mennä sinne, missä pallo tulee olemaan. Tulokset tulevat pienen etukenon siivittämänä. Kilpailuetu syntyy, kun katsotaan eteenpäin ja ennustetaan tulevaa.

Moderni markkinointi on taiteen ja tieteen liitto. Molempia tarvitaan. Taide varmistaa luovuuden ja uudistumisen. Tieteen ja datan avulla analysoidaan ja osoitetaan tulokset. Kone voi olla analyyttinen, mutta vain ihminen voi olla luova ja inspiroiva.

Aina ei uppoa, mutta taitava peluri osaa analysoida mistä se johtui. Ratkaisu ei välttämättä ollut väärä, vain toteutustapa oli heikko. Sitä ei numerot kerro, siihen tarvitaan ihminen.

 

Kirjoitus on alun perin ilmestynyt Descomin blogissa.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

 

Snapchat-markkinointi- älä aloita vielä

Snapchat-markkinointi: älä aloita vielä

Tänä kesänä Suomen ylitse on pyyhkinyt muutakin kuin tukeva matalapainerintama. Snapchat on vyörynyt voimakkaan myrskyn lailla Suomen someskeneen. Se on noussut kuumaksi puheenaiheeksi ja uusia kokeilijoita on ollut runsaasti. Innostus on ollut niin kovaa, että nyt palvelusta leivotaan jo yrityksille uuttaa markkinoinnin messiasta.

Ennen kuin pyörryt innostuksen aiheuttamaan hyperventilaatioon, kannattaa ottaa paperipussi käteen ja rauhoittua hetkeksi tarkastelemaan reaalimaailmaa. Snapchat ei tule sinun yrityksen markkinointia pelastamaan.

 

Edelläkävijyys on yliarvostettua

Useimmin heitetty argumentti Snapchatin hyödyntämisessä markkinoinnissa on, että voit osoittaa yrityksesi olevan edelläkävijä ja ajanhermolla. Tämä on jalo ja hieno ajatus, muttei se ole tuloksekas näkökulma. Moderni markkinoija voi lainata vanhalta kansalta viisauksia: ”Kaikki mikä kimmeltää ei ole kultaa”.

Uudet kiiltävät lelut eivät takaa parempia tuloksia. Ne viehättävät, niillä voi leikkiä, mutta niitä ei kannata tosissaan ottaa työkalupakkiin. Historia toistaa itseään ja tämä sama tarina on jo tapahtunut mm. Google+:n kanssa. Ajanhermolla oleminen ei tuo kassaan rahaa ja sankaritarinat Atlantin takaa ei tee palvelusta vielä Suomessa toimivaa. Käyttäjät ovat tällä hetkellä varsin sekalainen joukko early adoptereita, joita on vaikea niputtaa järkeviksi kohderyhmiksi. 20 somekonsulttia ei ole segmentti.

 

Snapchat on aikasyöppö

Jos Pinterestin tehokas hyödyntäminen ottaa aikaa, snäppäily se vasta on aikaintensiivista. Viestit häviävät, joten palvelussa pitää käydä vähän väliä kurkkaamassa, mitä uutta on tapahtunut. Tämä toki tarjoaa mahdollisuuden markkinoijalle, sillä käyttäjät ovat ainakin periaatteessa läsnä.

Mutta onko markkinoijalla mahdollisuus käyttää palvelua kuin nuoret aikuiset. Snapchatin kovimmat käyttäjät käyttävät palvelua kuin 90-luvun teinit televisiota: se on jatkuvasti virtaava ikkuna muiden elämää. Tökkäämällä alennuskupongin sinne tänne ei tee brändistä vielä uskottava – se vaatii jatkuvaa läsnäoloa. Tähän ei monella markkinointitiimillä ole resursseja. Nyt jo 65 % sisältömarkkinoijista valittaa, että aika on suurin haaste ja yli 45 % kärsii resurssien puutteesta.

 

Snapchatin käyttö on pois jostain muusta

Koska markkinointitiimien aika ja raha on kortilla, snäppäily on jostain aina pois. Ellei yrityksen kohderyhmä ole nuoret, priorisoinnin muutos on kallis laaki. Mikä on Snapchatin ROI? Kuinka paljon tulee kauppaa verrattuna siihen käytettyyn aikaan? Paljonko brändiarvo kasvaa?

Someponnistukset kannattaa suunnata sinne missä ne tuottavat parhaiten. Tuottava kanava on sellainen, joka kerää liidejä ja johtaa kauppaan. Nollasta aloittaminen on raskasta ja relevantin seuraajajoukon kasvattaminen hidasta. Suurempi teho saadaan hyödyntämällä ja vahvistamalla jo pystytettyjä sosiaalisia kanavia.

Esimerkiksi Suomessa vain 50 % yrityksistä käyttää LinkedIniä markkinoinnissa. LinkedIn on alihyödynnetty, vaikka se on tehokas kanava. Jos taas haluaa liikkuvan kuvan kanssa touhuta, YouTube on Suomessa ylivoimaisessa asemassa: 65 % suomalaisista käyttää YouTubea.

Snapchat on palveluna ihan veikeä ja se on erilainen pikaviestimisen muoto muiden joukossa. Kannustan siitä innostuneet jatkamaan käyttöä, mutta markkinointivälineenä se on vielä liian raakile ja siihen ei kannata panostaa.

Kun alkuinnostushurrikaani on hävinnyt ja rojut ovat laskeutunut, voi katsoa mitä on jäänyt jäljelle. Kun tietää minkälainen on lopullinen aktiivinen käyttäjäkunta, voi arvioida onko tämä palvelu juuri minulle sopiva ja kannattaako siihen satsata aikaa ja resursseja. Hetkellinen markkinointi on nousussa, mutta vielä menee aikaan ennen kuin Snapchat on varteenotettava työkalu. Siihen saakka kannattaa vaan ottaa rennosti ja pitää hauskaa.

 


Karl Filtness

Karl Filtness kasvo 300Olen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

3 kovinta markkinointioivallusta

Kolme kovinta markkinointioivallusta vol. 2

Tapahtuman pitää olla elämys. Mielellään mykistävä.

Jenkit ovat aina olleet tapahtumamarkkinoinnissa valovuosia muuta maailma edellä ja sama tahti jatkuu. Muualla kun vielä painiskellaan tekstiviestilähetysongelmien kanssa, wifi ja reaaliaikaiset tapahtumapalvelut ovat olleet jo muutaman vuoden standardi.

Toronto Maple Leafs haluaa tarjota yleisölle hieman enemmän jo ennen varsinaista päätapahtumaa. He ovat keksineet hyödyntää valtavaa valkokangasta, joka löytyy kaukalon sisältö. Katso video ja hämmästy.

 

Sosiaalinen maksaminen on verkkokaupan unelma

Tämän vuoden trendejä on jo ennustettu kiivaasti. Minäkin olen osallistunut näihin talkoisiin. Hootsuiten CEO Ryan Holmesin omassa koosteessa on paljon tuttua, mutta ehdottomasti mielenkiintoisin kohta on sosiaalisen median tulo maksumarkkinoille.

Snapchat on jo avannut pelin ja se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden siirtää rahaa toisillensa. Huhujen mukaan Facebookin messengerin koodin syövereissä uinuu myös sama mahdollisuus. Rahojen siirto on vain ensi askel. Mielenkiintoiseksi homma menee, kun nämä yhdistetään maksamiseen.

Sosiaalinen maksaminen

Kivijalan mobiili/lähimaksamisen vallankumous on alkamassa ja sen voittajat selviävät aikanaan. Verkossa tilanne on ihan auki. Paypal ym. eivät ole koskaan olleet kovin mielekkäitä ja helppokäyttöisiä ratkaisuja. Mutta maksumahdollisuus yhdistettynä vaikka Facebookin olisi todella vaivaton tapa ostaa. Facebookin natiivimainoksen yhteydessä voisi olla osta-nappula, jota klikkaamalla saa heti tilattua ja maksettua tuote. Ei kortin kaivamista, ei miettimistä, ei hässäkkää.

Näen, että sosiaaliset kanavat tarjoavat verkkokauppiaille muutakin kuin pelkän helpon maksukanavan. Yhdistämällä kirjautuminen, tunnistautuminen ym. verkkokauppaan, saa käyttöönsä paljon dataa asiakkaasta, ostokäyttäytymisestä, mieltymyksistä ym. Sen sijaan, että tipoittain kerää tietoa, saa kerralla jättipotin. Myös erilaiset retargetointi ja markkinointiautomaation toimenpiteet helpottuvat huomattavasti. Minusta tämä kuulostaa verkkokauppiaan unelmalta!

 

Minkälaisella sisällöllä saat ylimmän johdon huomion?

Markkinoinnin yksi vaikeimpia askareita on päästä ylimmän johdon mieliin ja mitä isompi firma, sen hankalammaksi se menee. Sisältömarkkinointi on oikein tehtynä käsittämättömän toimivaa, mutta senkin uppoaminen kulmahuonelaisiin vaatii erityistä osaamista.

Harvardin tutkimuksen mukaan johtajat käyttävät vain 2 % ajastaan kaupustelijoiden seurassa eli noin tunti viikossa. Tilaisuudet päästä esittelemään omaa erinomaisuutta päätöksentekijöille ovat käytännössä uhanalaiset. Mutta oikeanlaisella sisällöillä prosessia voidaan helpottaa.

Johtajat 2 %

Artikkelin mukaan johtajat kaipaavat informatiivista sisältöä, joka antaa uutta näkemystä, lukuja ja loogisia syitä/selityksiä. Tämän tiedon perusteella johtaja voi argumentoida ja tehdä päätöksiä investoinnin tarpeellisuudesta.

Sisällön pitää antaa eväitä päätöksentekoon, mutta sen pitää myös haastaa vallitseva status quo. Ravistelua ja eriäviä mielipiteitä tarvitaan, jotta sisältö herättäisi kiinnostusta. Syy on varsin inhimillinen: johtaja on tottunut kuulemaan vain mielistelyä ja hänen tahdontoteutumista. Poikkeava näkökulma saa ajatustyön käynnistymään.

Nämä ovat erittäin hyviä pointteja ja uskon näihin täysin. Lisäisin tähän vielä markkinoinnin automaation mahdollisuudet. Kun johtaja on saatu kiinnostumaan, mielenkiintoa täytyy ruokkia ja antaa uusia perusteluja ja syitä ostamiselle.

Sisältöjä täytyy jatkuvasti räätälöidä eri tarpeisiin ja eri kohderyhmälle. Ylin johto haluaa ihan muuta kuin keskijohto. Kartoittava suspekti kaipaa eri tuotoksia kuin kanta-asiakas. Tämä on sisältömarkkinoijan suurin haaste.


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

Omnichannel ja asiakaskokemus markkinoinnissa

Minkälaisesta asiakaskokemuksesta olisit valmis maksamaan 200 €/kk?

Tämä bloggaus on ilmestynyt Descomin blogissa 23.1.2015. Alkuun on lisätty pari kappaletta markkinoinnin hintakilpailusta.

 

Tammikuussa SOK ilmoitti suuresta uutisesta: hinnat laskevat Prismoissa. Samaan kuoroon liittyi odotetusti Kesko. Koko sopan pääsyyllinen, Lidl, ilmoitti jatkavansa matalaa hintatasoaan ja vastaavansa kilpailijoiden pyristyksiin.

Markkinoinnissa hintakilpailu on yksi peruskilpailukeino, mutta mielikuvitukseton ja jopa vaarallinen strategia.

Proaktiivinen hintakilpailu voi olla menestyksekäs kilpailutekijä, jos se on rakennettu syvälle yrityksen DNA:han. Tällöin kaikki toimenpiteet ja prosessit ovat harkittuja ja edullinen hinta on aina ollut keskiössä. Asiakkaat hyväksyvät, että halvan hinnan vuoksi kaikki on riisuttua ja asiakaskokemukseen ei juuri olla satsattu.

Reaktiivinen hintakilpailu on ihan eri asia. Siinä on kaikki katastrofin ainekset. Lyhytaikaisena strategiana se voi toimia, jos haluaa esim. kampanjoinnilla savustaa kilpailija pois markkinoilta, mutta pitkässä juoksussa strategia vie kohti hankaluuksia. Halpuuttaminen johtaa noidankehään: yritykset vuoronperään laskevat hintojaan, kunnes kilpailukyky heikkenee. Hintasotaan lähteminen vaikeuttaa myös hintojen nostoa – asiakkaat eivät katso suopeasti, kun korotusten aika tulee.

 

Entä jos hinnan sijaan houkuteltaisiin asiakkaat kauppaan ainutlaatuisella asiakaskokemuksella?

Kauppa on alkanut satsaamaan asiakaskokemukseen. Digitaalisuus on vauhdittanut tätä prosessia ja yhä useammasta erikoistavarakaupasta saa yhtenäisen ja miellyttävän asiakaskokemuksen. Toki töitä on vielä paljon edessä, mutta suunta ja tahtotila on oikea.

Päivittäistavarakauppa on kuitenkin jäänyt tästä kelkasta. Ruokakaupan asiakaskokemus ei eroa siitä, mikä se on ollut 15 vuotta sitten. Valikoima on kasvanut, mutta muuten kaikki on samaa vanhaa.

Tämän hetkinen asiakaskokemus koostuu lähinnä myymälän somistuksesta ja henkilökunnan palveluasenteesta. Näissä on toki eroja, mutta ei vielä tarpeeksi ollakseen erottuva markkinointistrategia. Tarjolla on vain kasa kuluneita kikkoja, kuten tuote-esittelyt. Konsulentti maistattamassa meheviä makkaroita saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta se on tuotepromootiota sanan klassisessa merkityksessä. Tukevasti keski-iässä oleva ponihäntäpäinen Tuula ei pilko bratwurstia asiakaskokemus mielessä.

Asiakkaat maksavat 30 % enemmän

Tällä hetkellä ostoskokemustani ei helpoteta millään tavalla. Joudun etsimään tuotteet ja nostamaan ne itse kärryyn. Opasteet ovat puutteelliset ja joka kaupassa tavarat ovat eri kohdissa. Kaupan tunnetuin temppu on sijoittaa maito ja leipä, välttämättömimmät tarvikkeet, peränurkkaan. Näin asiakas joutuu hakureissulla houkutuksille alttiiksi. Koko kaupan läpi kuljeksiminen ei ole kovin hyvää asiakaspalvelua. Jos asiakkaan etu olisi ykkösprioriteetti, leipä ja maito olisivat mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä ja kassoja.

Koska asiakaskokemus on käytännössä identtinen kaikissa ruokakaupoissa, millä perusteella valitsen ostopaikan? Hinnan mukaan tietenkin. Olen varovaisesti arvioinut, että ilman hintatietoista lähestymistapaa viikottainen päivittäistavarahintalappuni nousisi 50 €. Kuukaudessa tämä on 200 €. Minkälaisesta asiakaskokemuksesta suostuisin maksamaan 200 €/kk?

Mahdollisuuksia on paljon ja pienilläkin asioilla voi vaikuttaa. Tutkimuksen mukaan valtaosa asiakkaista ovat valmiita maksamaan jopa 30 % enemmän hyvästä asiakaskokemuksesta. Potentiaalia siis on, joten tähän kannattaisi tarttua!

 

Shut up and take my money!

Kotiinkuljetus ja verkkotilaaminen eivät ole ainoita mahdollisuuksia parantaa asiakaskokemusta. Tässä kuusi ideaa, joita päivittäistavarakauppiaat voisivat toteuttaa ja samalla kotiuttaa ruokabudjettini.

  1. Kaupoista ei tahdo koskaan löytyä myyjää. Myyntiä tulisi taatusti lisää, jos myyjän saisi hälytettyä paikalle mobiilisovelluksen avulla.
  1. Erikoistavarakaupassa valikoimaan voi tutustua kotona netin avulla, mutta ruokakaupassa saa tyytyä apostolin kyytiin ja omiin aistihavaintoihin. Olisi suunnattoman kätevää, jos tietäisi, mitä kaupassa on myytävänä ja mistä kyseinen tuote löytyy.
  1. Tuotetietojen merkitys kasvaa, mutta päivittäistavaroissa hinnankin esittäminen tuntuu olevan hankalaa, puhumattakaan syvällisimmästä tiedoista. On oltava parempiakin tapoja saada kaprispurkista lisätietoja, kuin tihrustamalla minimaalista etikettiä.

6 ideaa

  1. Kaupassakäynti on suurimmalle osalle pakonomainen rutiinitoimenpide. Arjen vastapainoksi ihmiset kaipaavat ideoita ja inspiraatioita. Yllätä minut! Räätälöidyt ja kohdennetut reseptit, vinkit, tietoa uutuuksista ym. saisivat kokkaamisinnon heräämään ja lisämyyntiä aikaiseksi. Asiakastietoja voi kerätä ja hyödyntää ennen kokemattomilla tavoilla. 
  1. Mitä jos kauppaan olisi kerätty oma uniikki itsemääritelty valmisruokakoripohja – 3 maitopurkkia, 12 rahkaa, jogurttia, pari kananmunakennoa, vessapaperia, broilersuikaleita, kurkkua ym. Sovittuna aikana noutaisi oman kärryn ja monipuolistaisi sitä heräteostoksilla ja täydennettävillä tuotteilla. Näin säästäisi aikaa ja kaupassa voisi keskittyä kivoihin pieniin juttuihin. Ruokakoripohja voitaisi laskuttaa suoraan. Kassajonossa vietetty aika lyhenisi, jos maksaisi vain ylimääräiset lisäostokset.
  1. Maksuprosessi on kaupassakäynnin rankka ankkuriosuus. Se on pitkä prosessi ilman jonottamistakin ja tätä pitäisi saada virtaviivaistettua. Ideaali olisi tuotteiden skannaaminen sitä mukaan, kun niitä nostelee kärryyn. Kassalla hoitaa sitten vain maksamisen. Sainsbury’s on jo kokeillut tätä, joten utopiasta ei ole kyse.Jos tähän ei olla vielä valmiita, ihmisen jonottamisentuska pitäisi ainakin saada helpotettua. Maksaisin mieluusti ylimääräistä, jos henkilökunta veisi ostokseni, skannaisi ja pakkaisi ne puolestani sillä välin, kun nautin rähmäpullaa kahvilassa. Kahvi ja ostokset voisi maksaa sitten yhdellä pyyhkäisyllä.

__

Tapoja parantaa asiakaskokemusta on lukuisia. Tässä on vain muutamia. Erikoistavarakauppaan panostetaan, hyvä niin. Päivittäistavarakauppa on todella merkittävä osa arkeamme, joten olisi tärkeää saada sitäkin kehitettyä. Minä, ja moni muu, on valmis maksamaan 200 €/kk paremmasta asiakaskokemuksesta. Kunhan joku toteuttaisi sen ja ottaisi rahani.

 


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.

14 askelta parempaan LinkedIn-profiiliin.

Osaaminen esille LinkedInin avulla – koska olet sen arvoinen

LinkedInin suosio kasvaa jatkuvasti. Palvelua on pitkään pidetty vain rekrytointikanavana ja paikkana olla headhuntereiden löydettävissä, mutta se on paljon muuta.

LinkedIn on sosiaalinen kanava, jossa voi tehokkaasti verkostoitua ammatillisesti. Siellä voi kehittää suhteita ja edistää omaa businesta. Se on myös loistava työkalu osoittaa omaa osaamistaan. Vaikka perinteisesti tämä on ajateltu olevan vain rekryyn liittyvä seikka, sillä on myös liiketoiminnallisia ulottuvuuksia.

Yritys koostuu asiantuntijoista, joiden osaaminen loppukädessä ratkaisee yrityksenkin menestyksen. Organisaation kyky ratkaista asiakkaan ongelmat voidaan ilmentää asiantuntijoiden kautta. Ajan tasalla ja aidosti osaamista esittelevä LinkedIn-profiili on tähän helpoin tapa.

Havaitsin, että meillä töissä Descomilla on paljon enemmän osaamista, kuin mitä LinkedInistä huomaakaan. Siksi tein esityksen, jossa on 14 askelta, miten tehdä parempi LinkedIn-profiili.

Jos tämä esitys sai sinut janoamaan lisää tietoa LinkedInin ihmeellisestä maailmasta, suosittelen tutustumaan Kuulun bloggaukseen:

Taru Pulkkinen

Jos haluat konkreettisia käytännönvinkkejä, miten muokata profiilia, kannattaa lukea Somecon bloggaus aiheesta.

Sini Suutari

 Nyt rohkeasti kertomaan maailmalle, kuinka uniikki ja osaava olet!


Karl Filtness

Karl FiltnessOlen intohimoinen moderni markkinoija – markkinointi on elämäni ammatillinen rakkaus. Haluan täyttää kaikki aistini sillä, ympäröidä itseni uusilla tavoilla vaikuttaa ihmisiin, tahdon imeä itseeni uusia ajatuksia ja levittää vaikuttavaa sisältöä.

Olen parhaimmillani, kun luon, innovoin ja esiinnyn. Tahdon inspiroida ympärillä oleviani. Markkinointi on suuressa murroksessa ja täynnä jännittäviä tilaisuuksia. Hallitsen nykyiset trendit ja haluan mukautua nouseviin mahdollisuuksiin. Lue lisää LinkedInistä.