Oulu Rokkaa: 12 –vuotiaan mielestä (ehkä)!

Oulun kaupunki on lähtenyt uudistamaan brändiä ja työ on nyt tullut päätökseen. Tästä todisteena on uusi brändikäsikirja johon voi tutustua täältä. Aloitetaan hyvistä asioista: ilme on hyvin raikas, erilainen ja taatusti erottuu muista suurkaupungeista. Positioinnin tehtävä on erottaa kilpailijoista, ja tämä brändiuudistus onnistuu siinä täysin. Mikään muu Suomen kunta ei ole näin rohkeasti uskaltanut lähteä muuttamaan brändiä: harmaa teollisuuden tyyssija, josta IT-huuman myötä tuli korkean teknologian keskus on nyt rohkeasti muuttunut Suomen viralliseksi karkkikaupungiksi.

Oulun kirkkaat viestit

Uudet viestit jatkavat rohkealla erilaisella linjalla. I love Oulu, I bike Oulu, I air Oulu, I play Oulu, I guitar Oulu, I rock Oulu, I like Oulu, I fly Oulu, I am Oulu ja Oulu loves me -sloganit ja niihin liittyvät ”teemalogot” ovat naiiveinta roskaa mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Ensinnäkin tämä ratkaisu ei ole innovatiivisuuden riemu voitto, vaan I sydän jotain on jo aika kulunut läppä. Sitten itse viestit ovat kaikkea muuta kuin kirkkaita: mitä tarkoittaa I air Oulu? Kieliopillisesti ja metaforisesti täysin absurdi lause. Kuten myös I guitar Oulu. Tässäkö on puolentoista vuoden työn tulos? Nämä ovat ehkä hassunhauskoja T-paita lauseita, joita turistit voivat viedä kotiinsa (Jee, Oulu loves ME!), mutta eivät nämä sovellu brändin ”kirkkaiksi” viesteiksi.

Teemalogoissa on idean siementä, mutta toteutus ontuu typerien sloganeiden vuoksi. Kyllä siinä saa rautalangasta vääntää, jotta joku tajuaa, mitä pyörä, kitara, hymiö ja lentokone tekevät kesken lauseen, Toripolliisista puhumattakaan.

Logot

Logon perusteella kuntaliitokset ovat olleet todella mukava prosessi: Hei me liitytään! Miksi pitää tunkea se Uusi –sana tähän (sama koskee esim. Jyväskylää). Seuraavan kerran, kun matkustan Ouluun, pitää muistaa, että naputtelen navigaattoriin ”Rotuaari, 90100 Uusi! OULU”. Vaikea kuvitella, että Kiimingin rivivaltuutettu on vaatinut Oulun nimeksi Uusi! Oulu, kun kuntaliitospäätöstä on tehty.

Kansainvälisessä logossa brändityöryhmä on näppärästi keksinyt uuden maantieteellisen hallintoalueen; Oulu on nyt Pohjois-Skandinavian pääkaupunki. Tampereen kannattaisi herätä ja julistautua Pohjoismaiden sisäkaupunkien pääkaupungiksi. Kansainvälisen riskirahan määrää ei voi estää, kun maailmalle lähtee pastellinvärisiä logoja.

Smarter than ever -logosarja on oma lukunsa ja kehitystyö on ilmeisesti jäänyt hieman kesken. Kokonaisbrändin näkökulmasta (ja niiden 12 –vuotiaiden tyttöjen näkökulmasta) Smarter 4ever olisi ollut paljon osuvampi logo. Nuorison mielenkiintoa on herätetty Wilder ja Cooler sanoja käyttäen. Miten olisi Naive 4ever tai Pissaliisa 4Ever?

Oulu on kristallipallo?

”Oulu on jäniksenkäpälä” tai ”Oulu on horoskooppi” olivat loppusuoralla, kun teknologista kehittyneisyyttä haluttiin kuvata, mutta ”Oulu on kristallipallo” valittiin. Hymiö on jo selkeä esimerkki teknologisesta ylivoimasta. Käsikirjan mukaan teknologia, bisnes ja kansainvälisyys ovat tärkeässä osassa. Näitä keskeisiä asiota lähdetään kuvaamaan hymiöllä ja Oulu sydän Me, mahtaa kansainvälisiä yrityspäättäjiä huvittaa. Tai saattaahan se toimia, voin kuvitella Kalevassa otsikon: Rahamarkkinoiden kovettama pörssiyhtiön johtaja puhkesi kyyneliin, kun sai Oulu Loves Me –kirjeen. ”Minä kun luulin, että kukaan ei rakasta minua” toteaa Gunther nyykyttäen.

Viralliset kisamaskotit

Kaiken tämän sokerikuorrutetun hattarapallon kruunaa Oula ja Ouliina, jotka ovat maskotin ja asiakastyypin risteytys. Juska Teittinen ehti huomauttaa yhtäläisyyksistä Barbapapoihin. Jälleen kerran tuntuu, että Oulu tavoittelee asiakkaikseen varhaispuberteetin kynnyksellä olevia tyttöjä. Sydämet, hymiöt, karkkivärit, maskotit, söpöys ym. kaikki vetoaa Hello Kittyä fanittaviin tyttöihin, mutta entä muihin?

Itse  olen aina ollut erilaisen ja erottuvan markkinoinnin ystävä ja pidän siitä, jos joku uskaltaa tehdä jotain toisin. Mutta markkinoinnissa oleellisinta on miettiä omaa kohderyhmää ja tehdä markkinointia heille, eikä kenellekään muulle. Tämä on yksi keskeinen syy miksi kuntamarkkinointi on niin vaikeaa; asiakastyyppejä on monenlaisia: lapset, nuoret, vanhat, työssäkäyvät, terveet, sairaat, yrittäjät, turistit jne. Kaikkia pitää palvella ja kaikkia pitää puhutella. Tästä seuraa tyypillinen lakoninen kuntamarkkinointi, jossa yritetään miellyttää kaikkia, muttei herätetä kenessäkään minkään valtakunnan intohimoja.

Tämä idea olisi ollut mielestäni paljon toimivampi, jos näitä rohkeita elementtejä olisi otettu vähän säästeliäämmin käyttöön ja luotu vakavammin otettava kokonaisuus.  Nämä väriläiskät olisivat varmasti toimineet kuten koristetyynyt: tuovat väriä olohuoneeseen, mutta eivät hallitse sitä liikaa. Nyt on maalattu koko olohuone pinkillä ja kivan, raikkaan, piristyksen sijaan tämä kokonaisuus menee överiksi ja on hyvin luotaantyöntävä. Minun on mahdoton samaistua tähän ja uskon, että moni muu on samaa mieltä.

En usko, että on kovin menestyksellistä luoda sellainen brändikokonaisuus, joka on rohkea ja erilainen, muttei vetoa juuri varsinaiseen kohderyhmään. Mielestäni nuoret tytöt eivät ole paras kohderyhmävalinta. Toisaalta näistä tytöistä kasvaa seuraavan sukupolven päättäjät ja ehkä he muistavat Oulua lämmöllä.


		

1 Comment

  1. minäkin löysin juuri tämän päästön eli käsikirjan. rahan tuhlausta.ei näitä mulle kiitos. ja uusi brändikäsikirja on kuulemma jo tekeillä…. lue tuorein oulu-aiheinen city-sontiainen pian verkossa….

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s