Elämän prioriteetit: kahvi, kone vai molemmat?

Viikko sitten sain aivan loistavan mainoksen sähköpostitse mustapekka.fi lta. Mainoksessa pureuduttiin siihen mitä kaikki pohdimme eli hintaan. Sen sijaan, että hinta oli vaan lätkäisty esille, se esitettiin analogiana. Useimmalle kahvi on jokapäiväinen rituaali ja sen ostamista ei juurikaan mietitä. Musta Pekka vertaa leasing palveluiden hintoja kahvikupillisen hintaan ja aivan järkyttävällä tehokkuudella. Eikö tunnukin halvalta:

Yrityksen työntekijä on aivan haltioissaan, kun saa tällaisen sähköpostin. Hänelle on annettu täydellinen argumentti, jolla voi ruinata esimieheltään iPadin. Samalla hän lupaa lopettaa kahvin juonnin, jolloin yritys itseasiassa säästää rahaa! (Kahden viikon jälkeen hän hörppii kahvia aivan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut). Tällaiset mainokset pitäisi yrityksissä kieltää, koska nämä ovat tuhoisia. Mustapekka.fi saa roimasti lisää myyntiä ja muut yritykset ovat joutuneet tekemään merkittäviä investointeja.

Jostain syystä tarvitsen ehdottomasti uuden iMacin!

Ulkoistaminen: vastuun siirtämistä, avun hakemista vai haasteiden pakenemista?

Innostuneena Karri Anttilan loistavasta blogikirjoituksesta koskien sosiaalisen median ulkoistamista, päätin kirjoittaa omat ajatukseni ulkoistamisesta laajemmin. Karrin kysymyksen asettelu on ”voiko yritys ulkoistaa sosiaalisen median?”, vastaus tänä päivänä on helppo antaa: totta kai voi. Oikeammin kysyisin kannattaako ulkoistaminen?

Ulkoistamismietteet ovat minulle erittäin tuttuja. Olen tehnyt graduni aiheesta ”Pienyrityksen markkinoinnin ulkoistaminen”, jossa tutkin, voiko ja kannattaako pienyrityksen ulkoistaa KOKO markkinointi, eikä vaan sosiaalisen median osuuden. Tulos ei ollut kovin yllättävä ja vastaus oli, että useimmiten markkinointi kannattaisikin ulkoistaa. Tämä koskee kuitenkin ainoastaan mikro- pienyrityksiä, jossa intohimo on jossakin ihan muussa asiassa kuin yrityksen pyörittämisen rutiineissa. Esim. parturit, tilitoimistot ja muut vastaavat yritykset.

Markkinoinnin ulkoistaminen ei ole mikään uusi innovaatio. Sitä on tehty kautta aikojen, mutta siitä ei ole käytetty ulkoistamissanaa. Monet yritykset ovat ulkoistaneet epäsuorasti markkinoinnin mainostoimistolle. Mainostoimisto on monessa loistava kumppani ja sen tehtävä on kirkastaa omat visiot ja antaa niille elävän muodon. Ongelmia saattaa ilmetä silloin, kun yrittäjä antaa mainostoimiston pyörittää koko shown, ilman riittävää ohjeistusta ja markkinoinnin reunaehtoja. Mainostoimisto saattaa esittää jotakin ideaa, joka on täysin pielessä omasta visioista, muttei uskalleta sanoa mitään, koska ”auktoriteetti” on puhunut.

Monet globaalitkorporaatiotkin ovat ulkoistaneet markkinointinsa, mutta yritys, eikä markkinointia hoitava yritys edes ymmärrä asiaa. Tytäryhtiötaloudessa paikallisen maayhtiön yksi tärkeimpiä tehtäviä on mukauttaa markkinointi paikalliseen toimintaympäristöön. Ylhäältä tulee reunaehdot ja paikallinen ulkoistusorganisaatio hoitaa tehtävän. Menepä sanomaan jollekin maajohtajalle, että olet vaan bränditalon ulkoistuskumppani. Vasta-argumentit voivat olla kipakoita.

Pienyritykselle tyypillisin ulkoistusratkaisu on kuitenkin sukulaispoika, joka on taitava niiden internetkoneiden kanssa; vaimo; velipoika; kummin kaima tai oma koira. Yritys pidetään lähipiirin sisällä. Tämä on useimmiten se katastrofaalisin vaihtoehto.

Markkinoinnin voi ulkoistaa, mutta kannattaako se? Olen kääntänyt takkini asiassa ja tätä nykyä sanoisin, että ei. Mikro/pienyrittäjä todennäköisesti hyötyy ulkoistuksesta, mutta toisaalta pieni asiakaskunta yleensä riittää tyydyttämään kysynnän ja sen verran pitäisi olla kiinnostunut omasta yrityksestä, että kykenee sanomaan siitä jotain hyvää. Alkuun kannattaa hakea apua, sparrata ja pallotella ideoita konsultin, yritysneuvojan tai jonkun muun mentorin kanssa. Hieman isommissa mikro/pienyrityksissä useimmiten kuitenkin kannattaa palkata joku joka on kiinnostunut markkinoinnista. Alkuun työntekijä voi tehdä muutakin markkinoinnin rinnalla esim. myyjän töitä, jolloin rekrytointia on helpompi perustella itselleen.

Perustelen tätä näkemystä sillä, että olen kokonaisvaltaisen markkinoinnin puolestapuhuja. Markkinointi ei ole pelkästään mainoksia, myyntiä, esitteitä, messuja tai sosiaalista mediaa. Markkinointi on yrityksen ytimessä: miksi olen olemassa, ketkä ovat asiakkaitani, minkä ongelman ratkaisen, miten poikkean muista, miten hinnoittelen tuotteeni, minkälainen on brändini, miten minusta puhutaan jne. Nämä ovat keskeisiä, yrityksen syvimmän luonteen määritteleviä kysymyksiä. Nämä asiat pitäisi olla kristallikirkkaita yrittäjälle ja jokaiselle joka on töissä yrityksessä. Kaikkien pitäisi tietää miksi käyn töissä. Mainosten, sosiaalisen median, puhelinmyynnin ja muiden kanavien kautta ainoastaan viestitään tätä sanomaa eteenpäin. Välineinä käytetään kuvia ja sanoja, mutta tausta pitää tietää ennen kuin näitä voi laatia.

Voiko koskaan ulkopuolinen päästä yrityksen sisälle yhtä hyvin kuin oma työntekijä? Väittäisin, että äärimmäisen harvoin; in-house –ratkaisut ovat varmasti paras tapa tähän. Yrityksen oppii tuntemaan, kun siellä on töissä: mitä henkilöstöltä halutaan, minkälaiset tyypit ovat siellä töissä, minkälaista huumoria on, minkälaiset asiakkaat ovat, mitä asiakkaat haluavat, minkälaiset yhteistyökumppanit ovat jne. On kaksi eri asiaa sanoa, että yritys on tällainen ja se minkälainen se todellisuudessa on. Konsultti, asiantuntija tai ulkoistuspartneri omaa oman kulttuurin ja harvoin ne ovat täysin yhteensopivia. Paraat suurlähettiläät ja evankelistat ovat yrityksen omat työntekijät. He takaavat sen, että asiakkaistakin tulee tyytyväisiä.

Sama koskee sosiaalista mediaa. Karri lausuu viisaita sanoja: ”Sosiaalisen median tulee olla kiinteä osa yrityksen viestintää ja markkinointia”. Näitä asioita ei voi irrottaa toisistaan ja ulkopuolinen ei kykenee hoitamana pelkästään sosiaalisen median osuutta. Alkuun apua kannattaa hakea ulkoa: ensin konsultilta tai vastaavalta, jotta saa ymmärryksen asiasta ja pystyy tekemään päätöksen haluaako lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan ylipäänsä ja millä voimakkuudella. Jos tyytyy esim. Facebook –sivuihin tai blogin ylläpitämiseen, konsultointi on tehnyt tehtävänsä. Jos päättää lähteä voimakkaammin mukaan, mielestäni paras ratkaisu on palkata ihminen hoitamaan tehtävää tai nimetä joku sosiaalisen median vastuuhenkilöksi. Taustatueksi kannattaa ottaa ammattilainen konsultoimaan ja auttamaan alkuvaikeuksien yli. Alkuun hieman enemmän ja taitojen kehittyessä harvemmin, lähinnä tarkistaakseen, että suunta on oikea ja pysyy kehityksen kelkassa.

Millään yksittäisellä hokkuspokkustempulla, olipa se TV-mainos tai sosiaalinen media, ei voi korvata kokonaisvaltaisen markkinoinnin merkitystä ja tärkeyttä. Jotta voi kovassa kilpailussa pärjätä, pitää tietää mitä tavoittelee, pidättäytyä sinnikkäästi tästä kiinni ja käyttää kaikkia työkaluja tavoitteiden toteuttajina.